Dag 46

Hej!



Taas oli pakko ottaa kuva tosta ihanasta kirkosta.

Mulla oli tänään aamulla se mentor keskustelu eli siel vaan juteltiin kuulumisista ja sillee et miten viihdyn täällä. Mä oon kyl nyt viihtyny tääl tosi hyvin ja mulla on ihana luokka. Mun luokalla siis ei oo ku kuus tyttöö mun lisäks ja 19 poikaa, mut oon onneks tottunu peruskoulussa siihen et poikii on luokalla enemmän, joten ei oo haitannu. Muutenki luokalla on kivan rento ilmapiiri ja oon aika hyvin päässy sisälle porukkaan. Mun luokalla on suunnistajia, ratsastajia, koripalloilijoita, jalkapalloilijoita, sählyn pelaajia ja kaikkien lajeja en ees tiiä. Mä oon ainut tanssija meijän luokalla ja muutenkin kakkosii tanssiryhmäs on vaan kaks.

Tuli kyl ihan turisti olo, kun otti näit kuvii.

Nyt oon taas keskustassa ja kävin kiertelemässä ympäri Upsalaa ennen kun kaupat aukes. Löysin uusia paikkoja ja must tää Upsala on vaan niin ihanan näkönen paikka. Tällee syksyn ruskanväreissä ja auringon paisteessa kaupunki näyttää tosi kauniilta.  Mulla kun eilenkin oli vapaapäivä, niin mä olin ulkona vähän opiskelemassa fysiikan kokeeseen ja nauttimas viel aurinonpaisteesta. Ulkona auringos pysty olee ihan hupparis ja juoksuhousuis. Tänne on kyllä tullu syksyn viilee tuuli, mut paikassa, jossa ei tuule, ni pystyy olee ihan hyvin. Yks ilta kyllä vähän tuli sellai pikku myrsky tai sato ja ukkosti jonkun verran. Onneks olin turvallisesti sisällä lämpimässä. Ainii yks ilta tääl oli ilotulitukset, en tiiä yhtää miks ne oli mut huomasin vaan ku kuulu kova pauke ulkoota. Oli kyl ihan kivan näköset ilotulitukset, vaikka ne vissiin keskustasta oliki, joten ei kauheen hyvin näkyny talojen takaa.

Toi takana oleva rakennus on kivan näköi, vaik en oo ihan varma mikä se on.

 Tulin sitte taas tänne mun vakkari paikkaan kirjottelemaan ja syömään porkkanakakkua. Mulla on myös tarkotuksena lukee läpi ruotsin kakkoskurssin kirja tällä viikolla eli sekin on mukana täällä. Mulla on se fysiikan koe torstaina ja oon vähän lukenu siihen, vaikka en kauheesti kyl ymmärräkkää mitään. Lisäks mä en pidä sähköopista muutenkaa fysiikas niin ei auta asiaa. Onneks oon peruskoulus opiskellu sitä vähän. Muutenkaa en onneks saa vissii numeroita, joten en ota tosta mitään stressiä. Keskityn enemmän tän kielen oppimiseen. Eilen tuskailin mun kemian raportin kanssa ja en sitä kyllä kovin paljon saanut tehtyä, koska ne ohjeet on aika epäselvät toisinaan. Esimerkiks ohjeist löytyy tällässii pätkii: "--voit joko kirjoittaa sen alaotsikko tai tehdä pöydän, muuten voit kutoa sen tekstiin--, --jos käytät hännille on materiaali puu ja varastossa kauhoa--, --välttää uusi oikeudenkäynti--" kyseessä siis oli kemian labra raportin ohje. Mutta toisaalta käännös on tehty google kääntäjällä, joten ei kovin laadukasta käännöstä voi olettaakaan.

Mä oon kierrelly jonkun verran tätä keskustaa, mut silti tuntuu et löydän joka kerta jotain uutta. Se on kyl aika hauskaa ja sillee innoissani meenki uusii paikkoihin. Mua vähän kyl mietityttää kun torstaina on joku koulun suunnistus juttu jossain puistossa, mut mul ei oo mitää hajuu missä se puisto on tai muutenkaa missä pitäs olla sit siel. Huomen pitää kysyy asiast viel ja kysyy jos joku haluis suunnistaa mun kaa, kun en varmaan uskalla mennä yksin seikkailemaan. Nyt mä varmaan jatkan tota ruotsin lukemista ja sit kotona pitäs viel vähän koulu juttui kattoo.

 

Dag 44

Hej!

Mä tajusin, että oon kirjotellu tänne aikalailla vain niistä kivoista jutuista, enkä oo sen tarkemmin kertonu niistä huonoista hetkistä. Nyt aattelin vähän valasta sitäkin puolta vaihtarina olemisesta, sekä kertoo muutenkin mun ajatuksista. Tää ei siis tarkota, että oisin nyt masentunu tai et mulla tällä hetkellä ois kauhee koti-ikävä. Mä tykkään olla täällä tosi paljon ja nautin oikeesti joka hetkestä. Niille jotka mietti vaihtoon lähtöä ja lukee tän niin on hyvä tietäää, ettei vaihto oo pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta ehdottomasti kannattaa ottaa tää hieno kokemus ja kannatan vaihtoon lähtemistä. Varotuksena, et tää on aika pitkä teksti, eikä tässä kaikki asiat oo ihan järkevässä järjestyksessä.

Tänä viikonloppuna en oo oikeesti tehny paljon mitään ja se alkaa tuntua nyt jo vähän turhauttavalta. Vaihtovuodessa on monenlaisia hetkiä, ylä ja alamäkiä, mutta joskus saattaa tuntua, et kaikki on vaan tasasta. Ei tapahu mitään ihmeellistä: ei mitään tosi huippua, mutta ei toisaalta mitään kauheetakaan -päivät vaan lipuu eteenpäin. Tällä hetkellä musta tuntuu just siltä, et elämässä ei tapahu oikeen mitään, kaikki alkaa tuntua rutiinilta ja päivätä toisee samat jutut. Nyt ois kiva, et tapahtus jotain erilaista ja varsinkin näinä tylsempinä viikonloppuina ois kiva tehä jotain.

Nyt oon ollu siis puoltoist kuukautta tääl Ruotsissa ja tavallaa tuntuu, et siit on tosi kauan kun tulin tänne. Oon tähän mennessä jo oppinu kielestä ja itestäni tosi paljon. Tähän aikaan on myös mahtunu niitä huippu hetkiä, mutta myös niitä huonompia hetkiä. On paljon turhauttavia hetkiä, kun ei ymmärrä jotain asiaa, vaikka oon lukenut kieltä kuitenkin jonku kaheksan vuotta eli pitäs teoriassa osata sitä aika hyvin. Tulee tyhmä olo, kun monessa kohtaa näytän vaan ihan kysymysmerkiltä, vaikka olisikin ollu ihan helppo juttu. Mä joudun myös pyytää ihmisiä toistamaan asiat lähes joka kerta kun ne puhuu mulle koska aluksi en edes saata tajuta, että mulle puhutaan. Vastaaminen on sitten toinen asia, onneksi ihmiset ovat ymmärtäneet suurinpiirtein mitä tarkoitan, vaikka kielitaitoni ei olekkaan täydellinen. Turhautumisen hetkiä tulee silloin, kun en tiedä jotain sanaa ja sen vuoksi ihmiset eivät ymmärrä, mitä tarkoitan. Näitä hetkiä tulee varsinkin tanssi jutuissa, kun oman tanssiporukan kanssa teemme sarjaa Halloweenia varten ja pitäisi selittää keksimäni sarjan liikkeet ja muutenkin ideat.

tässä meijän koulun aula (sali, jossa tehää kokeet), jossa vähän treenailtiin

Nykyään pikkuhiljaa alan erottaa lauseista sanat ja oikeesti ymmärtämään asioita. Myös asioiden selittäminen alkaa pikkuhiljaa helpottua. Tanssisanastoakin opin joka treeneissä lisää. En ole vieläkään puhunut niin paljon, kun haluaisin, mutta ehkä se on rohkeudesta kiinni. Tiedän, että teen kamalasti kielioppi- sekä lausumisvirheitä, mutta pitäisi vaan puhua, jotta oppisi virheistä. Onneksi ihmiset puhuvat minulle ruotsia, joten kyllä mä varmasti pikkuhiljaa opin. Mä oon ruvennu nyt siis oikeesti keräämään aineiden vihkojen taakse listaa uusista sanoista ja suomentelemaan muistiinpanoista osia, joita en ymmärrä. Onhan se työlästä, mut oon jo täl viikol huomannu oppineeni monta uutta sanaa. Rohkeutta varmasti saan lisää jokapäivä ja oon ylpee itestäni, kun oon luokan ees jo pitäny pari esitelmää ruotsiks. Lisäks mul ois ens viikolla puheen pito, eli 5-10 minuuttia luokan eessä puhetta på svenska. Mä pidän puheen Suomen ja Ruotsin koulujen eroista. Onneks kaikki mun luokkalaiset on kannustanu mua ja on ihan innoissaa mun puheen aiheesta. Mua on kannustettu puhumaan ruotsia ja monet oli ihmeissään siitä, miten mä uskallan pitää puheen, kun se niillekin on aika vaikee juttu. Mä sain ite päättä haluunko pitää puhetta ja aattelin, et miksen pitäis. Mä yritän tehä samat jutut kun muutkin mun luokkalaisetkin. Labra jutun kanssa on vähän ollu vaikeuksii, mut kyllä mä sitä yritän tehä, vaikken tehtävänantoa ihan ymmärtänykkää.

Ruotsalaiset ovat aika lähellä Suomalaisia joissain asioissa. Täällä ihmiset ovat tosi ystävällisiä ja kiinnostuneita musta. Monet kyselee multa jotain juttuja, kun tavataan ekaa kertaa. Tuttuja siis on helppo saada, mutta kavereiden ja ystävien saaminen on yhtä vaikeaa kuin Suomessakin. Ihmiset siis ovat hyvin kohteliaita ja ystävällisiä, mutta läheisempi tutustuminen vie aikaa enemmän. Tavallaan mä ymmärrän tän ja siis sehän on sama juttu kuin Suomessakin. Toisaalta olis kiva saada mahdollisimman pian kavereita, joiden kanssa vois fikailla yhdesää, eikä tarvis enää yksin olla koko vapaa-aikaa (jota täällä on tosi paljon). Varsinkin kun mulla ei oo perhettä, niin ei tuu muita sosiaalisia suhteita tai keskusteluja kuin mitä koulussa. Mä siis oikeastaan kuulen ruotsia vain koulussa ja sit viikonloppusin saatan jopa käyttää suomea enemmän, mikä ei edistä yhtään mun ruotsin kehitystä. Nyt oon yrittäny kyl päättää puhua Suomi-kavereillekin vain ruotsia, mut se on aika vaikeeta kun jokapuolelta (esim: somesta ja Whats App:ista) tulee vaan suomeks kaikki.

Tottakai mulla on ikävä Suomea ja kaikkia ihmisiä sieltä. Joskus tuntuu silt et ois kiva pitää kaveri-ilta ja jutella monta tuntia suomea ja ymmärtää jokaikinen sana. Mulle tulee ikävä ystäviä varsinkin sillon, kun mä tiedän niitten nähneen porukalla ja pitäneen hauskaa yhdessä  ilman mua. En mä tietenkään tarkota, ettei ne sais pitää hauskaa; päin vastoin, must on ihanaa et nillä sujuu elämä Suomessa hyvin. Sillon tulee vaan haikee mieli ja kaipaus sinne samaan paikkaan nauramaan samoille vitseille ja muutenkin viettämään aikaa yhes. Perhettäkin on tietysti ikävä ja täällä tajuu niitten pientenkin juttujen (jotka Suomessa ollessa saatto ärsyttää enemmänkin) tärkeyden.

We heart it:istä löyty kiva kuva

Tavallaan on surullista tajuta, et elämä jatkuu Suomessa ilman muakin. Tulee mieleen, että mitä jos kaikki unohtaa mut tai jos ne ei enää haluukkaa olla mun kavereita kun tuun takas. Mä tiedän, että ei mua unoheta ja et mun ystävät ei hylkää mua. Enkä usko, että kukaan muuttuu kymmenes kuukaudes niin paljon tai sellaseks, ettei haluis enää olla ystävä. Lisäks must ois enemmänkin kauheeta, jos elämä Suomessa ei jatkuis ilman mua. Välillä vaan ei jaksa kuunnella juttuja Suomesta, koska silloin ikävä sinne kasvaa paljon isommaks. Tollasena hetkenä mä jätän somen vähemmälle ja saatan jopa jättää Whats App keskustelut siks aikaa. Luen sitte ne kun tuntuu hyvältä ja henkisesti jaksan paremmin lukea ne. Joskus siis tulee tunne, et haluais ottaa etäisyyttä Suomi elämään, koska kuitenkaan en voi elää sitä nyt. Joskus jaksan kuunnella kavereitten hössötyksii vanhojen tansseista ja oon ihan innoissani mukana jutussa; toisena hetkenä mua alkaa harmittaa, koska en voi elää sitä prinsessapäivää yhdessä ystävien kanssa. Mä mietin tätä sillon ku pohdin vaihtoon lähtöä ja oon ihan sinut asian kanssa suurimman osan ajasta. Joskus vaan tulee hetkiä kun mietti, et miks mä oikeesti lähinkään tänne ja et kannattiko oikeesti jättää kaikki tuttu ja turvallinen ja lähtee vuodeks tänne. Vastaus on, että tottakai kannatti lähteä ja en kadu sitä hetkeäkään, vanhojen tanssit voi tanssia sit kun tulee takas ja yks vuos elämästä ei oo niin kauheeta "menettää", kun mietti mitä kaikkee vaihosta kuitenki saa.

Vaihtarina ollessa oppii sietämään epätietoisuutta ja sitä ettei oo varma kaikesta. Tietenkää se ei oo kiva kun on ihan ulkona jutuista, eikä varma onko ymmärtäny asiat oikein. Toisaalta pikkuhiljaa sitä oppii ja saa ainakin rohkeutta kysyä asioista. Välillä tietysti turhauttaa, kun ei ymmärrä jotain juttua ja kaikki muut tajuu ja tekee sen mukaa. Esimerkiks just ku on peruttu noita tunteja, niin en oo ollu varma, et saanko oikeesti lähteä koulusta, vai mitä pitäisi tehdä. Välillä esim. liikassa oon ollu ihan kujalla, et mitä pitäis tehä ja kerran meillä oli omatoiminen treeni, jonka tarkoitukse tajusin vasta koululla ihmeteltyäni, miksei kukaan ole liikassa. Muutenkin uudessa maassa ollessa kaiken opettelu on aika haastavaa ja kantapäänkin kautta oppii asioita. Pikkuhiljaa se varmuus tulee ja arki alkaa sujua.

Nyt mulla on ollu tosi kova ikävä kitaran ja pianon soittoa. Mulla oli Suomessa siis tapana soittaa aina kun olin esim. stressaantunu, ärsyyntyny tai jos joku asia harmitti. Nyt kun täällä ei oo ollu mitään soitinta niin on vähän ollu turhautunu olo. Koulusta en oo löytäny ainuttakaan vireessä olevaa pianoa (en ymmärrä millä nää sit oikee soittaa), enkä mä menny meijän koulun kuoroo/bändii vaikka tavallaa se ois voinu olla ihan kivaa. Mulla iski epävarmuus, vaikka oonki soittanu pianoa 8 vuotta ja muutenkin tykkään musiikista. Aattelin vaa etten oo tarpeeks hyvä sinne ja en sitte menny. Mutta onneks mä saan mun rakkaan kitaran tänne ehkä viikon päästä. Oon ihan innoissani siitä, koska mä oon aika luova ihminen ja jos en saa toteuttaa itteeni ni tuun hulluks (okei vähän liiottelua ehkä). Nyt oon sitte käyttäny aikaani piirtelyyn ja tanssimiseen. Kotona mä en koskaa melkeen piirrelly, mut leivoin ja soitin enemmän. Mulla menee noi taidejutut aikalailla kausittain, joskus tykkään käsitöistä ja joskus maalaamisesta, joskus leivon, laulan, sisustan... -mitä kaikkee keksinkään.

en ois ikinä uskonu julkasevani näit töherryksitä



Tää oli hyvää ajan tappamista ja ei oikeesti mikää julkasu kelponen mut piti joku kuva keksii :D

Toinen juttu, mitä mulla on ikävä niin tanssin ohjausta ja lapsia. Mä siis Suomessa oon aika paljon lasten kanssa ja tykkään lapsista ihan älyttömästi. Välil tulee sellai ikävä sitä ohjaus hommaa kun kattoo pienii ballerinoja meijän tanssikoulussa. No pääsenhän mä sit tekemään sitä juttua kun tuun takasin, jos vaan opiskelun puolesta se on mahollista. Lapsisssa on se ihanaa, että ne on niin avoimia ja energisiä. Niissä on paljon asioita joita voi vaan ihailla esim. uuden oppimisen taito, innostuneisuus pikku jutuistakin, ennakkoluulottomuus, mielikuvituksen määrä... Ohjaamisessa parasta on se, kun näkee kehityksen ja sen et siitä mitä sä teet niin on iloa ja hyötyä oikeesti.

Mä oon ite sellanen ihminen, et mietin ja stressaan monia asioita aivan  liikaa. Nytkin kun ei oikeastaan olis paljoo juttuja, joista pitäs stressata, niin mietin jo ens kesän kesätöitä ja tulvaa kakkos vuotta Suomessa. Mä oon ihan paniikis miettiny, etten tänäkään kesänä saa kesätöitä, koska oon kevään täällä ja muutenkin vähän vaikeampi hakea. Samaan aikaan mä tiiän, ettei tollassist asioist kannata stressata täällä ja muutenkaa miettiä ees. Tulevaisuuttakin oon miettiny nyt täällä ollessa. Tavallaa oon saanu selville ittestäni enemmän ja sitä kautta ehkä vähän selkeyttä tulevaisuuteen liittyvistä jutuista. Toisaalta mä en ees tiiä mihin lukioon oon palaamassa täältä. Tuntuu vähän hölmöltä et joudun kolmannen kerran löytämään kaverit lukiosta kun palaan Suomeen. Eihän se tietenkään ole vaihdon jälkeen niin iso juttu, mut kuitenkin. Syy siihen, etten voi palata vanhaan kouluuni Tiirismaalle on home. Olen ollut Tipalassa yläasteen ja lukion ykkösen, mutta esim. Kasiluokalla olin yhteensä kaks ja puol kuukautta kipeenä (eli 300h ja 1/4 lukuvuodesta pois koulusta), en tietenkään kerralla mutta silloin tällöin viikkoja. Ysiluokalla olin kipeä myös aika usein ja yritettiin keksiä syy sille. Lukion ykkösellä minulla oli lähes jatkuvasti pahaolo koulussa ja esim joululoman loppupuolella aloin voimaan paremmin, joten aloimme epäilemään koulua. Verikokeista sitten selvisi, että mun homevasta-aine jutut oli koholla eli mulle suositeltiin koulun vaihtoa. Nyt siis pitäisi keksiä jostain uusi koulu (jossa voisin jatkaa pitkän ruotsin opiskelua) ja saada opiskelupaikka sieltä. Mä oon miettiny myös ensi vuoden kurssivalintoja ja aineita, joita aijon sit kirjottaa ja mihin kouluun mä haen sitten lukion jälkeen ja et mikä musta tulee isona ja ja ja... Tää lista vaan jatkuu ja huonoina hetkinä tulle vähän ahistuskin kaikesta. Nyt mun ei oikeesti tarttis ajatella noita asioita, tai ainakaan ottaa stressiä niistä, asioilla on tapana sujua.

Dag 42

Hej!

Tällä viikolla ei oo tapahtunu mitää ihmeellistä. Mulla oli matikankoe tiistaina ja se meni ihan hyvin, vaikka en kyllä ymmärtäny kaikkia kysymyksiä. Keskiviikkona oli paloharjotus kesken ruotsintunnin ja koko koulun piti mennä kentälle ja ettiä oma mentori. Meijän luokka suoriutu siit ihan hyvin, mut ulkona oli vaan aika kylmä ootella et päästää takas sisälle. Torstaina alotettii pitää puheita, mut mä en pitäny sitä eilen vaan pidän sen sit seuraavalla kerralla. Kerkesin kyllä stressaamaan asiasta ennen tuntia ja tunnilla, ja lopulta en ees pitäny sitä. No nyt on viikko aikaa opetella se ulkoa ja harjotella lausumista. Toisaalta ois ollu helpottavaa, et se puhe ois jo ohi. Mun piti tänää esitellä kallioimarre ja kertoo siitä jotain "lääketieteellisiä" vaikutuksia (en tiiä onks toi ees suomee, mut kuitenki).

Mul on ensviikol myös enkun tekstin palautus ja pitäs vielä kirjottaa se labra raportti juttu kemiaa, mitä en oo vielkää saanu alotettuu. Tänä viikonloppuna pitäs vielä lukea ens viikon fysiikan kokeeseen. Ens viikolla on aika erikoisia päiviä, kun maanantai on kokonaan vapaa, tiistaina mä tuun kouluu 20min keskustelemaan mun mentorin kanssa, keskiviikkona on joku kulttuuri juttu eli eri maista asioita ja kielikylpyjä, torstaina on joku koulun suunnistus juttu ja fysiikan koe, ja perjantai kai on ihan normaali. Sit vielä päälle se sunnuntaina Iidan ja sen äitin tulo tänne Upsalaaa! Aika erilainen viikko siis tulossa.

Tällä hetkellä must on ollu kivaa olla vaihtarina täällä ja ei oo tullu mitään kauheen pahaa ikävää ja sillee huonommistaki päivissä oon selviytyny hyvin. Alusta saakka kaikki otti mut hyvin vastaan ja luokkalaiset oli kivan kiinnostuneita musta. Nykyään alan ymmärtää juttuja jo paremmin, mutta en oo viel saanu kunnon ystävää täältä, enemmän kavereita vain. Kyllähän tässä on vielä aikaa, mut silti jotenki tuntuu tylsältä käydä fikamassa yksin eikä sillee muutenkaan vapaa-ajalla nää kavereita. Jos oisin menny perheesee, ni vapaa-ajalla tulis ehkä tehtyä vähän enemmän ja nähtyä paikkoja enemmän; yksin asuessa saa tehdä, mitä haluaa ja olla vaan kun siltä tuntuu.

Monesta varmaa tuntuu hassulta, et mä tuun takas Suomee syyslomalla, kun mähän oon vaihossa ja eihän sieltä kotiin tulla. Must nyt vaan tuntuu hyvältä tulla Suomee täs välissä ja eihän mun vaihto muutenkaan oo normaaleista normaalein. Nyt kun kuitenkin on mahollista tulla käymää Suomessa niin miksen tulis, ei sillä etten viihtyis täällä tosi hyvin vaan nyt vaan on sellai fiilis. Yritän Suomi-loman aikana keretä tekee mahollisimman paljon juttuja ja näkee ihmisiä.

Skolan

Hej!

Ajattelin kertoa vähän lisää koulusta täällä ja vertailla sitä suomen kouluun.  Kerron asioita, joihin olen itse törmännyt. Tottakai koulut eroavat niin Suomessa kuin Ruotsissakin, joten ehkä paremminkin vertailu Tiirismaan ja Celsiusskolanin välillä. Tässä ei ole kaikki asiat, vaan vain ne joita olen huomannut ja jotka muistan.

YHTÄLÄISYYDET:

Oppilaat ovat saman ikäisiä, eli koulu aloitetaan täälläkin seitsemän-vuotiaina. Muutenkin koulusysteemi on aika samanlainen kuin Suomessakin eli on ala-aste, yläaste ja lukiot yms.

Lukion on täälläkin ilmainen ja siitä tulee jopa vähemmän kustannuksia oppilaalle kuin Suomessa. Ruotsissa opetetaan suurinpiirtein samoja oppiaineita kuin Suomessakin. Lisäksi koulussa saa ilmaisen ruuan täälläki. Samat lomat kuin meillä Suomessa eli syysloma, joululoma, talviloma ja kesäloma yms. Opettajia puhutellaan samalla tavalla etunimillä kuten Suomessakin.

Tässä Celssiuskolanin sisäpiha

EROT:

Celsiusskolanissa koulu alkaa ja loppuu kaksiviikkoa myöhemmin kuin Suomessa. Koulupäivät alkavat 8:30 aikaisintaan ja saattavat loppua vasta 16:30, kun Tiirismaalla 8:15-16:00. Tässä lukioissa on erilaisia programmeja (ekonomiprogram, naturvetenskapsprogram ja samhällsvetenskapsprogram), lisäksi tämä koulu on urheilukoulu eli lähes jokaisella oppilaalla on oma urheilulaji. Ruotsalaisissa lukioissa on myös ammattiin liittyviä programmeja eli ei samanlaista ammattikoulua, vaan kaikki ovat "lukioita". Suomessa lukioissa on erilaisia painotuksia kuten musiikki, urheilu, teatteri tai luma. Painotusten lisäksi oppilaiden pitää Suomessa käydä lähes kaikki normaalit pakolliset kurssit tai ainakin pakollisten kurssien pois jättäminen on hyvin tarkkaa. Suomessa lukiot painottavat yleissivistystä ja pakollisia kursseja/ aineita on paljon enemmän. Täällä kaikkia aineita ei lueta edes yhtä kurssia vaan keskitytään vain oman linjan aineisiin, ja valinnaisuutta ei ole kovin paljoa. Esimerkiksi natur-luokka (jolla itse olen) opiskelee C matikkaa(pitkä), kemiaa, fyskiikkaa, biologiaa, ruotsia, englantia, liikuntaa, mahdollinen omavalintainen kieli ja oma laji. Täällä ei ole kurssimuotoinen lukio vaan eri aineista saa pisteitä.

Suomessa opetus on ehkä hieman nopeatempoisempaa ehkä jaksojen ja kurssien takia. Pitkässä matikassa täällä on vain viisi kurssia kun Suomessa pakollisia on 10 ja lisäksi syventävät ja soveltavat. Suomessa annetaan todella paljon enemmän läksyjä kuin täällä. Tähän mennessä en ole saanut kertaakaan läksyjä, mikä tuntuu oudolta. Suomessa totuin tekemään koulun jälkeen lähes koko illan läksyjä. Täällä oppilaiden pitää itse tietää, kuinka paljon pitää tehdä aineiden eteen kotona, koska läksyjä ei saada. Täällä ei siis ole jaksoja eikä siten koeviikkojakaan. Kokeet ovat normaalisti aineen tunnilla eli paljon lyhyempiä kuin Tiirismaan kolme tuntia kestävät kokeet. Täällä tehdään aineissa myös loppukokeet ja ne ovat ennen joulua tai keväällä. Arvostelu on A-F, eli A on vähän sama kuin 10, mutta todella vaikea saada ja F on hylätty.

Opiskelu täällä on monissa aineissa käytännönläheisempää ja meillä on labra tunteja kemiassa, biologiassa ja fysiikassa. Meillä Suomessa labraa oli vain yläasteella ja lukiossa ei oikeastaan ollut tilojakaan, missä olisi voinut tehdä käytännön kokeita. Kaikissa aineissa ei ole kirjaa täällä Celsiusskolanissa, esimerkiksi minulla ei ole englannissa kirjaa. Kaikki oppilaat saavat koulukirjat, laskimen, tietokoneen ja kaapin koululta; Suomessa koulukirjat ja muut tarvikkeet pitää itse ostaa, joten opiskelu lukiossa on kalliimpaa.

Vähän ruskan värejä jo :D

Tuntien pituudet vaihtelevat täällä 40-80min. Myös jotkin aineet vaihtelevat viikoittain (a- ja b-viikot), joten pientä vaihtelua tulee. Lukujärjestys on sama koko syyslukukauden ja kevääksi tulee hieman erilainen. Suomessa totuin,että kaikki tunnit kestävät 75 minuuttia ja lukujärjestys vaihtuu joka jaksossa. Täällä lähes kaikki tunnit ovat oman luokan kanssa, ainoastaan valinnaisten kielten tunnit ja liikuntan tunnit vaihtelevat. Täällä opettajat oppivat tuntemaan luokat, joten ei tarvita istumäjärjestyksiä jokatunnille. Menemme istumaan joka tunnilla sille paikalle, mikä tuntuu hyvältä. Suomessa jokaisessa kurssissa oli oma istumajärjestys eikä opettajat kerenneet välttämättä oppimaan edes kaikkien nimiä. Suomen lukio on luokaton, joten omaa ryhmää ei opi tuntemaan kovin hyvin. Täällä oma luokka tulee hyvinkin tutuksi. Tunneilta myöhästyminen ei ole yhtä noloa kuin Suomessa. Ihmiset saattavat tulla pikkuhiljaa tunnille, eikä opettaja sano mitään. Täällä ei myöskään tunneilla viitata yhtä paljon ja puhuminen on vapaampaa. Myös kännyköiden ja tietokoneiden käyttö on vapaampaa.Tyttöjä ja poikia ei jaeta erikseen liikuntatunneilla vaan kaikki ovat samassa ryhmässä. Näin tulee tehtyä monipuolisesti "poikien lajeja" sekä "tyttöjen lajeja".

Täällä ei tanssita vanhojen tansseja kakkosvuonna. Täällä ei varsinaisesti kirjoteta ylioppilaiksi samalla tavalla kuin Suomessa. Lukion lopuksi tehdään lopputyö, mikä vastaa meidän kirjoitsuksia ja lopputyö liittyy jotenkin omaan programmiin. Mun luokkalaiset tulee siis tekemään lopputyön liittyen fysiikkaan, kemiaan, biologiaan ja matikkaan. Lopputyön jälkeen saadaan lakit päähän ja lukio on suoritettu. Täällä ei myöskään ole penkkareita, koska ei ole lukulomaa kirjoituksia varten.  

Dag 39

Hej!

Tänään tulin taas ennen enkun tuntia koululle vähän kirjottelemaan ja tekemään koulu juttuja. Tossa viereisellä käytävällä joku soittaa kitaraa ja se sai mut tajuu kuinka paljon mä kaipaankaan soittamista. Mä oon Suomessa niin tottunu pianon tai kitaran soittamisee aina kun siltä tuntuu, mut nyt mulla täällä ei oikein oo mahollisuutta. On tuolla länkenissä eli sellassessa koulun oleskelutilassa erittäin epävireessä oleva piano. Harmi, ettei sitä voi soittaa kunnolla, koska korvat ei kestä sen kuuntelemista. Muuten olisinkin varmaa tullu aina koululle vähän soittelemaan pianoa. Kitaran ottamista mukaan tänne mä mietin, mut sit aattelin säästää mu huonekaverin korvia. Nyt kun sitä huonekaveria ei kuitenkaan oo tullu niin oon taas miettiny kitaran hankkimista tänne.

Mun hyvä ystävä on siis parin viikon päästä tulossa pika visiitille Upsalaan ja samalla voisin saada juttuja Suomesta. Nyt oon miettiny käsityöjuttuja ja kitaraa, mut sit aattelin et niiden tuominen  voi olla aika työlästä, joten pitää nyt kattoo. En ees tajuuu, et mä nään Iidan ihan pian! Siihen ei oikeesti oo kauaa ja voidaa vaihtaa pikaset kuulumiset ihan kasvokkain, eikä vain skypen kautta. Oon kyllä kaivannu yhteisii hetkiä tosi paljon. Mun poikaystävä on tulossa tänne omalla syyslomallaan ja mä oon siitäkin innoissani. Voin muutaman päivän aikana vähän esitellä Upsalaa ja kuulen kuulumisia Suomesta. Oon jo ruvennu vähän suunnittelee, mitä kaikkee aijon näyttää ja mitä kaikkee voitas tehä sit täällä.


Mä oon tulossa Suomee omalla syyslomalla muutamaks päiväks. Mä päädyin tähän siks, ettei mulla oo viel oikee ystäviä täällä ja lomasta ois tullu aika yksinäinen, jos oisin sitä asuntolassa yksikseni viettäny. Onneks nyt voin viettää lomaa perheen ja ystävien kanssa Suomessa. Aijon kyllä käyä moikkaamassa isovanhemmat ja kaikki ketä nyt vaan niinä päivinä kerkeen. Mä aattelin et oon keväällä sitten enemmän täällä, enkä tuu käymää suomessa kun vanhojentanssit kattomassa. Keväällä on luultavasti enemmän kavereita ja tekemistä kun tuntee ihmiset paremmin.


Tuntuu hassulta et tuun käymää Suomee syyslomalla, johon ei oo kauheen kauaa. Sillon oon ollu tääl jo 1/4 mun vaihosta, ja nyt tuliki paniikki etten oo oppinu viel tarpeeks kieltä. Siis tottakai mulla on sen jälkee viel monta kuukautta aikaa oppia, mut silti must tuntuu, etten oo oppinu viel oikee mitää ja et kielitaito jotenki junnaa paikallaan. Päätin et rupeen oikeesti vapaa-ajalla käyttämään ruotsia, illalla juttelinki kavereitten kaa på sevenska. Mä oon nyt lukenu mun vanhoi ruotsinkirjoi ja ruotsiks kirjoja muutenkin. Lisäks oon kuunnellu ruotsinkielistä radioo ja lukenu lehtiä. Nyt mä oikeesti aijon panostaa tän kielitaidon paranemisee. Mä oon yrittäny nyt puhua enemmän ruotsia ja aijon tehä sitä vieläkin enemmän, jotta sit opin oikeesti ruotsia ja jotta nää ihmiset oppis tuntemaan mut myös paremmin. Oon miettiny myös alkaa vähän kirjottelee tännekki asioita på svenska.



Muistoja viime kesästä Annikan (oik.) ja Iidan (kesk.)kanssa.

Multa on kysytty myös, et mitä mä aijon jouluna tehä. Mä en vielä oikeestaan tiiä, se on ihan auki viel. Toivoisin et ystävystyisin johonkin niin hyvin et voisin viettää ruotsalaisen joulun, muuten mä sit tuun Suomee jouluks. Yksin en ainakaan joulua halua viettää. Siihen on onneks viel aikaa ja on aikaa tutustua ihmisiin. Pikkuhiljaa se sosiaalinen verkosto syntyy. Se on kyllä totta, et on helppo saada sellassia tuttuja joita moikkaa, mut sit ihan ystävien saaminen on vähän hankalampaa.
Mulla on tänään matikan koe ja se on eka koe ruotsissa. En tiiä yhtää illanen koe se tulee olemaan, mutta siis ajallisesti se on vaan ihan matikan tunnilla eli ei samalla systeemillä kuin meijän koeviikon kokeet (3h pitusia siis). Vähän jännittää, vaikka ihan helppo asia sinänsä on mut en vaan osaa kaikkia sanoja ja nyt mä tajusin unohtaneeni sanakirjankin kotii. No katotaa miten menee, kun enhän mä saa numeroita, joten ei se niin vakavaa oo. Silti itteni tuntien pyrin opiskelemaan ja oppimaan asiat ihan samalla tavalla kuin suomessa, enkä ajatellut vain istua tunneilla mitään oppimatta. Mä en oikeastaan saa oikeen mitään varsinaista hyötyä täällä käymistäni kursseista, mutta joskus tulen kuitenkin opiskelemaan samat jutut, joten miksen tekisi sitä jo nyt. Toki joissain aineissa oon jo käyny asiat, mut muistuupahan ainakin uudestaan mieleen asiat.

Täällä eilen oli jo tosi syksynen ilma ja tuuli kovasti. Tänää aamulla oli ihan aurinkoinen ilma, mut nyt kyllä just sato pienen kuuron tossa. Tähän mennessä ilmat on ainakin ollu tosi hyvät vaikka syksyä kohti ilmat alkaa viilentyäkkin. Toisaalta se on hyvä juttu, koska pääsen käyttämään kaikkia ihania villapaitoja ja muita lämpimiä vaatteita. Saan myös käyttöön ihanan syystakkini, jonka ostin just ennen ku tulin tänne.

Dag 38

Hej!

Tänään mulla oli peruttu enkun tunti, joten ei ollu ku tanssia ja matikkaa sekä ruokailu. Sit mä menin koulun kirjastoon luokkalaisten kaa vähän opiskelemaan. Tanssissa aamulla oli yleisurheilijoita vierailemassa ja tehtii niitten kaa vähän tanssi juttuja. Oli kyl ihan hauskaa ja toivottavasti neki tykkäs siitä. Ei me tietenkää tehty niitä vaikeimpii juttuja vaan aika paljon helpotettuja ja yksinkertaistettuja juttuja. Lopputunnista tehtii omat tanssit ja sit ryhmissä esitettii ne muille.

Perjantaina pääsin myös aijemmin koulusta, mun meillä oli peruttu ruotsin tunti ja kemiaa ei ollut, kun opettaja oli kolmosten kanssa vielä matkalla. Pääsin siis suoraan ruokailun jälkeen ja olin kotona jo puoli yhen aikoihin. Sitten mä otin kirjat mukaa ulos ja menin aurinkoo vähän opiskelemaa. Laskin vähän matikkaa ja otin ru1 kirjan tän viikonlopun opiskelu hommaks. Mulla on tiistaina matikan koe, joten siihen vähän harjottelin, vaikka en saakkaa numeroita. Sitte mä lähin keskustaa taas kahvilaa ja juttelemaa ystävien kanssa skypessä. Menin samaa kahvilaa ja otin tällä kertaa daim-kakkua. Sit tulin kotii illemmalla ja tein vähän lihaskuntoa. Sit loppu illan vaan rentouduin.

Lauantaina mä vaan löhöilin sängyssä puolee päivää saakka ja sen jälkee lähin tohon viereisee kauppakeskuksee. Siellä kiertelin kauppoja ja kävin syömässä. Nyt on kyl tullu herkuteltua tällä viikolla ihan tarpeeks. Siellä juttelin taas skypes perheen ja kaverin kaa. Sit tulin kotii ja jatkoin kirjan lukemista. Luin myös ruotsii vähän ja saksaa. Illalla tuli taas rentouduttua ja vaan juteltua kavereitten kaa. Mä oon ollu tänä viikonloppuna jotenki tosi väsyny, mut onneks oon voinu levätä hyvin.

Sunnutaina ei tullu tehtyä oikeen mitään. Mä kävin baletissa, tein ruuan, opiskelin ruotsiin kirjan loppuu ja saksaa, luin kirjaa ja laiskottelin. Ei mitään ihmeellistä siis. Täällä ilma muuttu paljon syksysemmäks ja alko sataa ja tuulee. Illalla kaipasin kyllä Suomi juttuja ja rakkaita sieltä. Sit juttelin ystävien kanssa ja olo helpottu onneks. Suunniteltii mun ystävän tuloa tänne parin viikon päästä ja juttuja joita se vois tuua mulle samalla. Mä aattelin, et voisin pyytää tänne mun vanhoi koulukirjoi, jotta voisin tehä täällä jotain hyödyllistäkin. Sit mä aattelin et vois pyytää mun omat käsityö jutut, niin pääsisin tekemään niitäkin. En oo löytäny viel meinaa täältä sitä käsityökauppaa, joten voisin tehä loppuun suomessa alottamani jutut.

Dag 34

Hej!

Tänää tulin kouluu normaalisti aamulla ja ihmettelin, kun ei ketään ollut liikkatunnilla. Sitten muistin, että tänäänhän meillä oli omatoiminen treeni. No sitten menin kotiin, vaihdoin vaatteet, otin koneen ja lähdin koululle. Koulu mulla alkais vasta 10:30 , mutta päätin tulla koululle aijemmin krjottelemaan tänne ja tekemään koulujuttuja. Olisinhan mä voinu viel nukkuu hetken, mut ku olin jo kerran heränny ja pukeutunu ni miksen tekis jotai "hyödyllistä". Koululla tulin taas kirjastoo ja kattelin uusia kirjoja, vaikka mulla se kirja on vielä kesken.

vähän lenttistä :D

Eilen oli tosi kiva päivä. Aamulla oli tanssiporukan kuvaus ja me päätettii tehä sellanen hauska ryhmäkuva. Siitä kuvasta tuli ihan hyvä. Sitte mä menin ettii mun luokkaa ja löysinkin sen pelaamasta lentopalloa salista. Meijän luokka pelas aika hyvin ja pääs jatkookin kaikissa lajeissa. Meillä oli lajeina siis lenttis, brännboll, jalkapallo, 1000m ja viesti 5x80m. Missään lajissa ei voitettu kokonaan, mutta päästiin aina jatkoon kuitenkin.

Meijän koulun maskotti, niitä on kaks ja toinen näkyyki tuol taustal :D

Brännboll oli ihan uus laji mulle. Se on vähän niin kuin suomen pesis, mut yksinkertasempi. Voin vähän yrittää selittää sitä. Eli sitä pelataan tennispallolla ja siinä on kaks joukkuetta. Pallo heitetään itse ja lyödään heti perään. Sitten juostaan eri pesille, ja jos kolmen kerran jälkeen ei ole osunut palloon niin enee ekan pesän viereen. Seuraavan osuessa palloon voi samaan aikaan juosta useampikin pelaaja pesiltä toiselle. Pisteiden lasku vaikutti aika monimutkaiselta, mutta ainakin juoksuista,polttamisesta ja kopin saamisesta suoraa sai pisteitä. Ulkokentällä oleva joukkue yrittää polttaa heittämällä pallon polttajalle, joka seisoo keskellä kenttää ja vähintään toisen jalan pitää olla renkaan sisällä, jotta palo tulee. Pesät ovat neliön mallisesti kentällä ja ulkokenttäläisillä ei ole räpylöitä käsissä. Tää vaikutti ihan hauskalta lajilta, mut aika vaikee selittää.

Siinä mainitsemani torvet

Meillä oli kannustus joukoissa kaksi torvea ja rumpu, eli aikas kova ääninen kannustus oli. Jos ois kannustus palkinto jaettu ni se ois hyvinki voinu tulla meille. Tehtii erilaisii huutoja ja muutenkin kannustettii luokkaa. Oli kyl kivaa tehä luokan kaa yhes jotai tollasta. Meil oli lounaaks hamppareita, jotka ite saatii koota ja keittäjät oli ulkona grillaamassa meijän pihvit. Must tosi kiva idea ja aurinkoisella ja lämpimällä ilmalla tuntu ihan kesältä. Miksei Suomen kouluissa oo tälläsiä päiviä? Must tää päivä oli ihan mahtava ja varmaan tähän mennessä paras.

 

Tässä vähän kannustusta :D

Hamppariii :D

Tänää sitte olis kaks matikan tuntia ja fysiikkaa tiedossa. Koulun jälkee varmaa meen käymää kaupassa ja jatkan kirjan lukemista. Paluu normi arkeen parin kevyemmän päivän jälkee, paitsi et kohta on taas viikonloppu. :D

Dag 32

Hej!

Tänää mulla ei siis ollu koulua. Oli ihan kiva saada tälläi ylimääränenkin vapaapäivä tälle viikolle, vaikkei mulla kovin raskas viikko ois muutenkaan ollu skolkamp:in takia. Ajattelin tänää vähän rentoutua ja tehä jotain kivaa. Heräsin puol kasilta jo, koska se mun viereisen huoneen poika lähti vissiin kouluun. Täällä kuuluu meinaa seinien läpi aika hyvin kaikki, joten heräsin sen koisteluihin. Sitten mä yritin vielä nukkua, mut kun en pystyny ni puin lenkki kamat päälle ja päätin lähtee aamulenkille tonne auringon paisteeseen. Kävin vähän kiertelemässä lisää Upsalaa. Tällä kertaa menin vanhaan Upsalaan tai ainaki sille suunnalle. Matkalla oli 4h kerhon paikka ja siellä oli monenlaisia eläimiä. Must on kyl kiva et vaikka asunki tosi lähellä kaupunkia ja kauppoja, niin voi lenkkeillä luonnon keskellä. Tulee sellai kotoisa fiilis ku asun Suomessa maalla. Näin uusii paikkoi ja löysin ihanan omakotitalo alueen. Siel oli kivoi vanhoi ja uudempiiki taloja. Lenkistä tuli yhteensä n.8km ja oli kyl tosi kiva vähä juoksennella ja katella paikkoja. Mä unohin ottaa kuvii kaikist paikoist, mut kyl mä jotain kuvii lenkin ohella otin.

 

 

Tollassii otuksia löyty :D

 

 Tääll on ollu viimeaikoina tosi hyvät kelit ja aurinko on paistanu tosi kivasti. Aamulla on saattanu olla vähän viilee ja sumua, mut sit päivällä on ollu tosi lämmin ja kesänen ilma. Kouluu on sen takia ollu kyl mähän vaikee pukeutuu, mut sama juttu on joka syksy Suomessakin. Sain eilen illalla luettuu sen "If I stay" kirjan ja oli kyllä tosi hyvä ja koskettava kirja. Kannatan kyllä kaikille sitä ja vaikka se oliki enkuks ni ymmärsin tosi hyvin. Lopult tajusin ajattelevani enkuks ja oli huvittavaa, kun mult kysyttii jotain sanaa ruotsiks ni tuli enkuks mielee, mut ruotsiks piti vähä miettii. Mun lukusessio meniki aika myöhäseks ja lopetin vast tyylii puol yhen aikaa yöllä, kun oli pakko lukee kirja loppuu. On kyl kiva lukee sellassii kirjoi, jotka vaan vie mennessää ajantajun ja muutenki siihen vaan uppoutuu. Tänää aamupäivällä alotinki sit sen "Allegiant" kirjan ja vaikuttaa yhtä hyvältä kun aikasemmatkin osat. Sit söin välipalaa ja puin kaupunki vaatteet ja lähin taas Upsalan keskustaa.

Tänää oli yllättävän vaikee löytää pyörälle paikkaa, kun monet pyöräparkeista oli jo täynnä. Upsala on kyllä todellinen pyöräilykaupunki. Täällä lähes kaikki kulkee pyörillä, eikä koulussakaan näy paljon mopoja parkissa. Toisaalta oon nähny tosi harvalla pyöräilykypärän päässä, vaikka pyöräilijöitä onkin jokapaikassa. Täytyy myöntää, ettei mullakaan oo kypärää, mutta oon kyllä nyt harkinnu vakavasti sen ostamista. Kaupungilla kiertelin vähän kaupoissa ja eri kauppakeskuksissa. Mä en vielä tunne ihan kauheen hyvin tätä keskustaa, mut pikkuhiljaa alan muistaa katuja ja suuntia missä mikäkin on. Joka kerta kun tuun tohon joen rantaa, niin mun on vaan pysähyttävä kattoo sitä. Tää Upsalan keskusta on vaan niin kodikas ja talot ihanan näkösiä.

vähän shoppailua

porkkanakakku, nams

 

 Pysähyin Wayne's coffeeseen porkkanakakulle ja lueskelemaan kirjaa. Otin mukaa kaupunkii kirjan ja koneen, jotta voin kirjotella tänne blogii täällä ollessani. Kirjan lukemisesta ei oikein tullut mitään, kun en jotenkin pystynyt keskittymään ja päädyin nyt sitten kirjottelemaan tänne. Aika on menny nyt taas tosi nopeesti kirjotellessa ja kaupoissa pyöriessä. Mä en yleensä tykkää shoppailusta, mut nyt oon yrittäny harjotella ja se on ihan kätevä tapa tappaa aikaa. Täällä Upsalassa muutenkin tykkään enemmän olla keskustassa ja käydä kaupoilla. Nyt oon kuunnellu spotifusta suomen top-listaa ja sielt on kiva kuulla vähän suomenkielisii kappaleita. Toki joskus kuuntelen ruotsin radioo, että saan vähän vapaa-ajallakin kuunnella ruotsia.

 

 

Mä oottelen nyt täällä kaupungissa, että se leffa alkaa. Ostin sillo lauantain jo lipun eli nyt vaa odottelua. Ajattelin käyä vielä syömässä ennen kun se alkaa ja ostaa jotainherkkuja. Tää aika menee kyl nopeesti kun kirjottelee tänne ja lukee tota kirjaa. En oo viel bongannu käsityökauppaa, muta katotaa jos jostain löyän sen.

Dag 31

Hej!

Tällänen löyty kenkäkaupan oven yläpuolelta.

Mä en tajuu, miten nopeesti tää aika menee, nyt oon ollu tääl jo kuukauden! Ajan kulkua oonki päivitelly melkee jokaises postaukses, mut se vaan on totta, et nyt aika on lentäny kauheeta vauhtia. Mun vaihosta on jo ohi 1/10 eli yheksän kuukautta enää jäljellä. Tähän mennessä on ollu tosi kivaa ja oon tykänny paljon täällä olemisesta. Toivottavasti tulevat kuukaudet ovat vähintäänkin näin kivoja kuin tää eka. Nyt pikkuhiljaa oon tutustunu ihmisiin paremmin ja pitäis keksiä uutta tekemistä vapaa-ajalle, kun oon tottunu jo täällä asumiseen. Mä aattelin ettiä jostain käsityökaupan, josta vois ostaa lankaa ja puikot, ja alkaa piiitkästä aikaa vaikka vähän neulomaa jotain ensi talvea varten. En oo tehny käsitöitä vähään aikaan ja nyt tuli sellai fiilis et vois ottaa uudestaan vanhat taidot käyttöö. En kyllä tiiä yhtään mitä aattelin tehä, tai edes mitä osaisin tehä, mut katotaa mitä mä keksin.

En malt odottaa, et pääsen lukee noita.

Mä oon nyt lukenu ne kaks kirjaa "Divergentin" ja  "Insurgentin". Tänää kävin kirjastos lainaamas kolmannen osan toho sarjaa ("Allegiant") ja sit lainasin enkuks "If I stay" kirjan, kun aattelin et enkkuaki vois vähän kehittää. Suomeksihan täältä ei paljon kirjoja saa, mikä on ihan hyvä juttu, kun tulee käytettyä muitakin kieliä -enhän mä täällä muutenkaan oo suomea oppimassa. Viime vuonna luin ihan liian vähän kirjoja, mut Suomen lukiossa aikaa menee sikana kouluhommii. Kun kouluu varten pitää olla nenä kiinni koulukirjoissa, niin ei oo enää innostanu lukee muitakaan kirjoja. Pienempänä mä luin satoja kirjoja vuodessa, mut viime vuonna luin ehkä 10 kirjaa ja puolet niistä oli koulua varten. Suorastaan hävettää, miten vähäiseks lukeminen on jääny, mut onneks täällä voin muuttaa asian. Mulla on nyt enemmän aikaa lukea ja se oon ihan hyvää tekemistä tylsille illoille kotona.

Tässä tää mun uus ihanuus.

Eilen oli pyykkitupa ja aina väleissä lakkailin kynsiä. Mä pääsin nyt käyttää sitä uutta lakkaa, josta oon ollu ihan innoissani. Kynsistä tuli tosi kivat kunnes pilasin ne. Harmittaa aina kun tuntien työ menee hukkaa, mutta ei sille mitään voi kun on tällänen sählä. Mulla riittää keskittymiskyky just siihe kynsinen lakkaamisee, mut se kuivumisen odottelu on tuskallista. Mä kun tykkää puuhastella kaiken laista ja sit ku pitäs olla vaan niin ettei kynnet vaan mee pilalle, ni se tuntuu ihan mahottomalta. Paikallaanolo vaan ei oo mun juttu, pitää päästä liikkumaan. Mä en tiiä miks mä kuitenkin aina päädyn lakkaamaan kynsiä ja tykkäänki siitä paljon. Mulla toi kynsilakkakokoelmakin oon aika laaja (tai no riippuu vähän mihin vertaa), silti aina kaupoissa kuolaan uusien lakkojen perään. "Ei mulla tota sävyä vielä oo ja aina yks lakka mahtuu kokoelmaan".

Yllättäen oikee käsi on parempi kun vasen käsi. Yleesä toistepäin mut nyt pilasin vahingos ton vasemman käden kynnet.

Sit oli taas treenit ja baletissa me jatkettii juttuja. Opin lisää asioita ja oon kyl tykänny tosi paljon tosta baletista, kun saa tietää tarkalleen miten pitää tehä liikkeet. Mä kun oon myös vähän perfektionisti jossain asioissa niin on kiva saada tietää onko asento oikea ja oikeat lihakset käytössä. Baletti ei sovi joillekki just "tiukkapipoisuuden" takia, mut must on välil vaan kiva tietää tarkalleen liikkeet. Street on sillee vastakohta tolle, kun se on paljon vapaampaa. Streetissä on toki liikkeet, jotka pitää tehä tietyn lailla, mut siin on silti paljon enemmän vapautta. Esimerkiks jos jaloilla pitää tehä tietty juttu niin ite saa päättää mitä käsillä tekee. Streetissä ei myöskään keskitytä tiettyjen lihasten käyttöön niin paljon, enemmänkin siihen et iike näyttää hyvältä yms.(;ei oo niin väliä, onko se nilkka nyt varmasti oikeaan suuntaan). Mä kyllä tykkään molemmista lajeista vaikka ne niin erilaisia onki. Niissä pääsee kehittää eri juttuja, mikä must on tosi hyvä ja kehittyy monelta osa-alueelta eikä vain yheltä.

Dag 29

 Hej!

Eilen olin koulun jälkeen vielä tanssahtelemassa koululla yhden mun tanssikaverin kanssa. Sain tehtyä vähän alkua meijän tulevaa halloween tanssiin.  Mulle kaikkein vaikein osuus tanssien tekemisessä on sen biisin valitseminen. Kyllä ne liikkeet sitten siihen musiikkiin tulee, mutta mä oon toivoton kappaleiden kanssa. Jotkut tykkää tehä ensin sarjaa ja sen jälkeen kattoo jonku biisin mihi se sopii, mut must siin musiikis on joku juttu, minkä takia se pitää valita ekana. Mä tanssin yleensä aika paljolti uutta sarjaa tehdessä niitä liikkeitä mitä ensimmäisenä tulee mieleen ja millanen fiilis on.

Tässä kuvaa vähän mun kauppa matkasta. Mä oikeesti luulin asuvani kaupungis :P

Tänää kävin aamulla kaupassa ja samalla hain paketin, jonka olin perheeltä Suomesta saanu. Aamupivä meniki sitte Etlaria ja Cosmoa lukiessa sekä omppuja syödessä. Oli kyllä kiva lukee vähän uutisia Suomesta ja suomeks. Täällä kun mulla ei oo telkaa eikä tuu lehtiä, niin mä on ihan ulkona uutisista ja maailman tapahtumista. Nyt huomaa miten tärkeeks mullekki on tullu uutisien kuuntelu ja sellai perus tietoisuus maailman tapahtumista. Nyt pitäs keksii toinen keino uutisten lukemisee ja asioista selvillä olemisee. Onhan netissä tietty lehtiä,  joita vois seurailla tai katella uutisia koneelta.

Tällänen paketti tuli Suomesta <3

Sitte tein taas vähän nuudeliwokkia. Mä oon jotenki tosi rakastunu wokkeihin, kun niihin saa laitettuu melkeen mitä tahansa. Mä tykkään paljon kasviksista (joita en tuoreena pysty  syömään allergioitten takia), niin sinne tulee aika usein porkkanaa, parsakaalii, kaalia, paprikaa tms. Kasvisten lisäks laitan yleensä nuudeleita, kanaa tai tonnikalaa. Must siit tulee ihan hyvä ruoka, vaikka maustanki sen yleesä vaa sillee, et paniikis isken sinne mausteit mitkä ekana kätee osuu.

Siinä tän päivän annos. Ei kovin taiteellinen kuva mut kuitenki. :D

Iltapäivästä mä lähin keskustaa, kun tänää siel oli kulturnatten. Se on sellai vähän niiku taiteet meillä Suomessa. Täällä museot, galleriat ja toi kirkko oli esimerkiks auki ja siel sai käyä kiertelee. Mä kävin tutustumassa vähän Upsalan kulttuuriin ja oli kyllä tosi mukavaa, vaikka yksin olinkin pyörimässä. Ihmisiä oli liikkeellä tosi paljon ja varsinkin lapsiperheitä. Toreilla ja aukeilla oli erilaisia esityksiä: tanssia, musiikkia yms. Myös ruoka kojuja ja herkkuja myytii ympäri katuja. Keskusta oli eristetty kokonaan autoilta ja ihmisiä oli tosi paljon liikkeellä pyörillä.  Ite päädyin kattomaa yhen gallerian ja museon läpi ja Upsalan ihanssa kirkossa kävin sisällä. Siellä oli lapsikuoro ja ne laulo aivan mahtavasti, en ees tajuu, miten niin nuoret laulaa niin hyvin. Jäin sinne kuuntelemaan ja mietiskelemää hetkeks. Tykkään kyl siit kirkosta tosi paljon, kun se on niin hieno ja muutenki jotenki tunnelmallinen.  Päädyin myös ostamaan juttuja (ruokaa pääasiassa): paistettuja nuudeleita ja niitä sokeri paahdettuja manteleita tai mitä onkaan, jugurttimarja- smoothien sekä sellassen mattakynsilakan, josta oon haaveillu jo pitkää.

Ihana marja smoothie :)

Tuolla oli jotai bändejä soittamassa.

Tässä taas tää ihana kirkko ulkopuolelta

Ja tässä vähän sisäpuolelta :D

Tää oli sellassesta labrateatterista tai miksikäs sitä nyt sit kutsutaan. Aika erikoisen mallinen oli mut hauska idea :D

Paistettuja nuudeleita, nams.

Siinä mainitsemiani pyöriä.

Tanssiesitys

Kävin ostamassa myös tiistaille leffalipun ”If I stay” leffaa, jonka haluun nähä ja mun on pitäny pitkää lukea se kirjaki. Mä yritin yks päivä ettiä sitä kirjaa meijän koulun kirjastosta, mutta täytyy maanantaina vaikka koulun jälkeen uudestaa metsästellä sitä. Mulla ens viikon tiistaina ei siis oo kouua, kun meijän yks ope on abien kanssa jollain retkellä ja sit ois ollu vaan matikan tunti, joka siirrettiin toiselle päivälle. Ajattelin et vois tiistaina tulla vähän keskustaa taas pyörimään ja kattelemaan jos löytys, joku kiva nettikahvila jotta voisin tehä vähän kouluhommia ja tietty kirjottaa blogia. Täällä Upsalassa on kyllä paljon kahviloita, kun ruotsalaisilla on ihan erilainen kahvilakulttuuri kuin meillä Suomessa. Nuorilla myös on aikaa enemmän käydä kahviloissa kun ei oo niin paljoo läksyy koulussa.

Tälläset lippujen osto automaatit täällä.

Keskiviikkona meillä on koulussa skolkamp eli luokkien välinen kilpailu eri laijeissa. On kolme eri joukkuelajia, 1000m juoksu ja viesti. Mä en ite oo missää lajissa vaan enemmänkin oman luokan kannustusjoukoissa. Ihan hauska idea toi skolkamp, ja sillon koko koulu on kisailemassa eli keskiviikkonakaan ei oo kunnon aineita. Mulla ei siis ens viikko oo kovin raskas, vain kolme kunnon koulupäivää.

Yritin ottaa kuvan noista sadoista linnuista, jotka kököttivät hauskasti ton nosturin päällä.

Nyt on kyllä vähän harmittanu kun ei oo järkkäriä täällä mukana tai oikeastaan en ees omista sellasta, mut Suomessa oon käyttäny siskon järkkärii. Kyllähän tällä kännykällä saa otettua kuvia ja lopulta en välttis kuitenkaa jaksais kantaa järkkärii mukana kaikkialla. Toisaalta sillä sais parempia kuvia ja saisin vähän itestäniki kuvia tänne. Tänää yritin ottaa kuvia jonkun verran ja toivottavasti niistä välittyy toi tunnelma mikä täällä on. Oisin halunnu laittaa enemmänki kuvia täst päiväst, mut taas vaihteeks tää teknologia ja mun netti ei suostu yhteistyöhön, joten pitää olla iloi et sain tänki postauksen ylipäätää tehtyä. :) 

Dag 28

Hej!

Nyt on menny viikko siitä ku viimeks kirjottelin. Mulle ei oo tapahtunu mitää erikoisempaa, niin ei oo ollu mitään mistä kirjotella tänne. Nyt alkaa arki rullata ihan normaalisti eli oon tottunu jo pikkuhiljaa elämään täällä. Oon huomannu, etten oo enää niin väsyny aina koulupäivien jälkee ja muutenki tää elämä sujuu aika lailla samojen rutiinien kanssa.

 

Viime viikonloppuna siivoilin ja tein sellassii perus kotihommii. Mulla alko myös baletti sunnuntaina ja se eka tunti oli aika samanlainen kuin se testikerran tuntiki. Käytii läpi oikeita asentoja ja oikeiden lihasten löytämistä. Se on yllättävän haastavaa saada just oikee asento ja oikeet lihakset käyttöö. Sit iltapäivästä mulla oli streettiä ja siel jatkettii samoi juttui ku ekalla tunnillakin.

Tällä viikolla tapasin yhden tutun, joka asuu täällä Upsalassa. Oli ihan kiva vaihtaa kuulumisia ja puhua vaihteeks Suomea. Mullekki tuli vähän tekemistä näin vapaa-ajalle kun vielä aluksi ei mulla paljon tekemistä oo ollu.

Tässä koulunpihaa

Meillä oli koulukuvaus eilen. Siinä otettiin normaalit kuvat istualtaan, mutta sitten toisessa kuvassa sai poseerata ja tehdä ihan mitä halusi. Itse olin niin häkeltynyt tästä, että lopulta vain seisoin siinä toisessa kuvassa. Yks mun luokkalainen poika otti sellassen hyppylauta jutun sen kuvauspaikan vieree ja hyppäs siihen kuvaa. Näytti aika hauskalta ja toivottavasti nään millai kuva siitä tuli. Luokkakuva oli aika samanlainen ku Suomessakin, mutta viimesessä kuvassa kaikkien piti poseerata tai ilmeillä hauskasti. En tajunnu tässäkään kuvassa tarpeeks äkkiä ajatusta, joten päädyin häkeltyneeseen ilmeeseen. En tosiaakaa tiiä millassii kuvii tuli. Täällä on myös vissiin sellai vihko, missä on kaikkien lukioiden luokkakuvat samassa. Aika erikoinen järjestelmä, mutta ihan hauska tavallaan.

Mun kaappi on toi reuimmainen alhaalla

Sisäpiha :D ei kauheen hyvä kuva mut kuitenki

 

 

Tällä viikolla oon opettanu luokkalaisille vähän suomea. Opetin ihan perus lauseen: "Minun nimeni on...". Se oli yllättävän vaikee näitten oppia ja sanoa oikein, mutta kyllä se aika hyvin lopulta tuli. Mun kaverit yritti keskustella suomeks mun kaa sillee, että käytti google kääntäjää. Oli kyllä erikoisen kuulosta suomea, mutta kyllä mä ymärsin. Nää kyseli multa asioita ja vastasin sitte niihin på svenska. Oli kyllä hauskaa kuunnella kun nää tavas suomea ja naurettii vedet silmissä keskustelun päätteeks. Must on kyllä hauskoja sanoja, joita nää osaa suomeks: esim. suunnistaa, moi, yksi, kaksi, kolme, minä rakastan sinua, lakritsipiippu, hampurilainen ja grillihiili.


Tässä vähän kuvaa koulusta sisältä



Tos on akvaario kulmassa ja otai eläimii vitriinis. Oikeella on labraluokat

Mulle on muuten nyt tullu kans vähän kouluhommia. Pitäs tehä puhe ruotsiks, kahen sivun pitui My English essee, kasvi esitelmä kallioimarteen lääkevaikutuksista ja kemian labra raportti. Mä oon kirjottanu puheen melkee valmiiks ja kallioimarteesta oon ettiny tietoa. My English essee on ihan kesken enkä oo oikee tajunnu ohjeita. Kemian raportin kanssa on pieni kieli ongelma, kun en ymmärrä mitään labrassa tehtävistä jutuista, enkä muutenkaan osaa sitä sanastoa. Ohjeiden ymmärtäminenkin oli aika haastavaa, vaikka mun kemian ope käänsikin kivasti ne ohjeet kääntäjällä suomeks. Ongelma on vaan, ettei se kääntäjä oo kovin laadukas ja se sanasto on tosiaankin aikas haasteellista. Muuten täällä on menny tosi hyvin ja tykkään edelleenkin tosi paljon olla täällä.


Käytävä