Dag 13

Hej! 

Maanantaina alotin päivän tanssisalilla. Meillä oli ensimmäinen tanssitunti tai no oikeastaan me ei tanssittu tällä tunnilla vielä. Ryhmä on aika pieni, noin 10 oppilasta, joista vain yksi on poika. Meitä on kaksi kolmoselta ja kakkoselta ja loput ovat ykkösiä. Minusta ryhmä vaikutti mukavalta ja onneksi en ollut ainoa katutanssija. Suuriosa ykkösistä myös tanssii hiphoppia ja ryhmän ainut poika tanssii break:ia, joten meitä on aika paljon klassisempien lajien alkeistunneilla. 

Itse valitsin lajeikseni baletin, jazzin ja ylimääräiseksi streetlinjan. Meillä on maanantaisin aamulla tunti yhdessä koko ryhmän kanssa ja muuten tunnit ovat jokaiselle erikseen valitut. Opettajamme Erikan olin tavannut jo aijemmin käydessäni tutustumassa paikkoihin. Odotan jo innolla maanantain tuntia sekä muita ensi viikolla alkavia tanssitunteja.

Olen kesän ajan etsinyt viime keväänä hiipunutta tanssi motivaatiota. Motivaation katoaminen saattoi johtua koulun aiheuttamasta stessistä sekä muutenkin kiireisestä keväästä. Onneksi nyt huomaan löytäneeni takaisin innostuksen tanssiin. Ehkä tarvitsin vain pienen tauon tanssista, jotta siitä ei tule pakkopullaa tai asiaa jonka vain suorittaa ajattelematta. Kesän aikana en kerennyt tanssisalille tai muutenkaan tanssimaan kovin paljoa. Kesällä näin kavereita ja keskityin elämän muihin juttuihin. Intohimoni tanssimiseen ei ole mihinkään onneksi kadonnut ja nyt täällä on hyvää aikaa keskittyä siihen. 

Koulussa alan löytää luokat jo nopeammin ja helpommin. Sain maanantaina oman kaapin ja sinne saan laitettua ylimääräiset tavarat. Lukkarin ulkoaopettelu on aika haastavaa, koska se ei ole kovin looginen ja tuntien pituudetkin vaihtelevat 40min -80min. Huomaan ymmärtäväni jo hieman paremmin ja puhuminenkaan ei ole niin pelottavaa. Luokkaani olen tutustunut jo vähän paremmin ja se vaikuttaa päivä päivältä mukavemmalta ja alan pikkuhiljaa tottua siihen. Tällä viikolla olen suuren osan vapaa-ajastani ollut nenä kiinni "Divergent" kirjassa, jonka eilen sain luettua. Se oli yhtä mukaansatempaava ja mielenkiintoinen kuin ajattelinkin sen olevan. Tänään huomasn oppineeni kirjasta uusia sanoja, joita ruotsintunnilla tarvitsin. Eli ei se lukeminen ihan hukkaan mennyt. Nyt olen jo aloittanut toisen osan ("Insurgent") ja se vaikuttaa yhtä hyvältä. 

Dag 9

Hej!

Nyt on tää viikonloppuki lopuillaan. En kuollu tylsyyteen niin ku aijemmin pelkäsin. Lauantaina aamupäivästä iski kyl pieni tylsyys ja tuntu vähän yksinäiseltä, kun olin yksin kotona. Mun kämppis ei oo vielkään muuttanu ja se toisen huoneen poikakaan ei oo viikonloppua ollu täällä asuntolassa, joten oon todella saanu olla omassa rauhassa.

Lauantaina menin päivällä vähän kattelee kauppoja Gränby centeriin, joka on ihan tossa lähellä. Tuntuu hassulta, että 300 metrin päässä on iso kauppakeskus täynnä kauppoja. Mä kun oon tottunu asumaan 16km päässä kaupoista ja sen lisäks koko Lahesta ei löydy noita kaikkia kauppoja. En tosin viihdy kovin hyvin shoppailemassa, mutta ehkä tän vuoden aikana asia saattaa vähän muuttua. Tälläkään kertaa en löytäny kovin paljoa ostettavaa. Lopulta päädyin ostamaan kaksi pokkaria (Divergent ja Insurgent) på svenska tietysti, jotta voin vapaa-ajallakin vähän kehittää kielitaitoa. Toinen syy kirjojen ostoon oli se, että olen himoinnut kyseisiä kirjoja jo jonkun aikaa.

Hassuin asia minkä olen täällä kokenut on kauppamatkat. 300 metrin matka menee aluksi kivan nurmikko puiston vierestä ja sen jälkeen aidattujen niittyjen välistä. Yllättävää on, että ekalla kerralla näin niityllä lampaita ja toisella kerralla lehmiä. Luulin asuneeni Suomessa maalla ja silti silloin ei kauppamatkalla nähnyt välttämättä lampaita ja lehmiä. Nyt kun luulen asuvani kaupungissa, niin lyhyen matkan aikana törmään näihin kavereihin. Ihan heti ei olisi tullut mieleen, että Ruotsissa ollessani asun lähempänä lehmiä ja lampaita kuin Suomessa asuessani.

Tänään kävin uuden tanssikouluni avoimissaovissa. Siellä sain tutustua tanssilajeihin ja opettajiin. Testasin hiphoppia, feminine vibea, balettia, jazzia sekä popping & lockingia. Tykkäsin kaikista tunneista ja opettajista. Eniten pidin katutanssilajeista, mikä ei sinänsä ole yllätys, sillä niitä harrastin Suomessakin.

Tanssisali sijaitsee 500 metrin päässä kodistani, joten matka ei ole kovinkaan pitkä. On kiva kun täällä matkat voi kulkea pyörällä tai kävellen. Suomessa matkaa oli aina yli 10km joka paikkaan, joten piti mennä aina autolla tai mopolla. Täällä parin kilometrin säteellä löytyy kaikki tarpeellinen: kaupat, koulu, tanssisali, keskusta...

Dag 7

Hej! 

Nyt oon ollu täällä jo viikon. Tää viikko on ollu kyllä tosi jännittävä ja oon saanu paljon uusia kokemuksia. Ruotsia oon kuullu tosi paljon etenkin koulussa. Oon tykänny tästä viikosta tosi paljon ja jos mun vaihtovuos menee läheskää yhtä hyvin, niin tästä vuodesta tulee mahtava.

Tajusin just, että on menny vuos siitä kun sain Universal Playersiltä kirjeen, jossa kerrottii et mut on hyväksytty niiden vaihto-oppilasohjelmaan. Miten tää aika oikeesti meneekää näin nopeesti? Sillon ajattelin et vuoden päästä mä oon vaihossa ja et siihen on tosi tosi tosi pitkä aika. Nyt kun ajattelee ni se vuos meni yllättävän nopeesti. 

Mulla ei vielä oo ollu kovin pahaa koti-ikävää ja se on ihan hyvä juttu. Tottakai mä kaipaan Suomee ja mun läheisiä siellä, mikä on kai ihan luonnollista. Aika täällä Ruotsissa menee tosi nopeesti, kun on paljon tekemistä ja totuttelemista uusiin juttuihin. Mä en oo kaikkien kanssa vaihtanu kuulumisia kovin paljoa, mutta kuitenkin oon pitäny yhteyttä ystäviin ja perheeseen. Mä en nähny syytä, miks mä oisin ollu tän vuoden sillee, etten ois tekemisissä mun ystävien kanssa, jotka on Suomessa. Mulle yhteydenpito Suomeen ei oo lisänny koti-ikävää tai mitää sellasta. Enemmänki mä jaksan paremmin kun saan kuulla kuulumisia Suomesta ja samalla kertoa omia kuulumisia. 

Skolan

Eli siis nyt on alkanu mun koulu täällä Ruotsissa. Ekana päivänä tutustuin mun luokan tyttöihin ja Malin esitteli mulle koulua. Sain kirjastokortin, joka käy kaikissa Upsalan kirjastoissa, kun siis mun koulussa on myös kirjasto. En oo viel saanu sitä konetta enkä kaappia, mutta enköhän mä täs jossai vaiheessa saa ne. Täällä Celsiusskolanissa kaikki oppilaat saa koululta kirjat, laskimen ja kaapin, sekä tarvittaessa bussikortin ja vissiin läppärinki. Eli aika erilainen systeemi kuin meillä Suomessa. Kouluruoka on vähän erilaista kun Suomessa ja mä ainakin oon tykänny tosi paljon näist ruuista. Erilaista verrattuna Tipalaa on se, että melkee kaikki tunnit on sen oman luokan kanssa. Näin vaihtarin näkökulmasta se on tosi hyvä systeemi, kun oppii tuntemaan sen oman luokan ihmiset sillee hyvin.

Oppiaineta mulla ei oo ku noin kaheksan ja lisäks se tanssi. Mä siis oon luokalla N13B eli vähän niiku luma luokka. Mulla on matikkaa, fysiikkaa, kemiaa, bilsaa, ruotsia, englantia, liikkaa ja vieras kieli. Aineet käy mulle ihan hyvin, koska suomessakin luen pitkinä näitä aineita. Onneks mun ei tavallaan pidä täysin osata oikeesti näil kursseilla kun en saa numeroita. Tarkotuksena on oppia enemmänki ruotsia. Mä oon jo opiskellu Suomessa ton bilsan kurssin, sekä osan matikasta, fysiikasta ja kemiasta.

Must tuntuu etten ymmärrä kauheesti viel tät kieltä vaikka oon lukenu jo kaheksan vuotta ruotsii. Must tuntuu et meen jotenki lukkoo ja sit vaa sanat menee toisest korvast sisää ja toisest ulos sillee etten oo ymmärtäny mitää. Toisen koulupäivän tuntu et ymmärrän jo vähän paremmin, mut silti tulee välil hetkii ku keskittyminen herpaantuu enkä saa mitää selvää. Koulus on viel se, että käytävillä on paljon hälinää, joka häiritsee sitä kuulemista ja puheesta selvän saamista. Onneks tääl sit kuitenki voi vahtaa hetkeks englantii tai ainaki sillon kun mä näytän ihan kysymysmerkiltä enkä oo ymmärtäny asiaa. Opettajat kysyy useimmiten et osaanko ruotsia ja vastaan et vähän, sillä oikeesti ymmärrän niitten puheesta vielä aika vähän. Tavallaa joskus ymmärrän melkeen kaiken, mut sit on aiheita joiden sanastoo mä en osaa yhtää. Kyllä tää pikkuhiljaa varmasti alkaa sujua, päivä kerrallaan.

Onneks mun luokalla on kärsivällisiä ihmisiä ja ne jaksaa oottaa mun vastauksii,  sekä sanoo asiat sata kertaa uudestaa jotta mä ymmärrän ne. Mut on otettu tosi hyvin vastaa ja oon kyllä tykänny mun luokasta tosinpaljon. Luokan luokkahenki on positiivinen ja rento eli tosi hyvä vaihtarin näkökulmasta. Uusia ihmisiä on toki paljon ja en osaa kun parin ihmisen nimet tähän mennessä. Valitettavasti mul on maailman huonoin nimimuisti, joten menee varmaa aika kauan ennen ku opin koko luokan nimet.

Kaiken uuden oppiminen (sanojen, tapojen, asioiden yms.) vie paljon energiaa. Mä oon nyt nukkunu melkee jokapäivä päiväunet ja kunnon yöunet. Väsyttää aikas paljon vaikka nukkuu normaalia enemmän. Eiköhän tästä pikkuhiljaa kuitenki totu asioihin ja oppii kielen paremmin, jotta kommunikointi toimis sit helpommin ihmisten kanssa. Perus päivärytmin saaminen ja harrastusten alku helpottaa varmasti elämää. Sitten ku asiat saa kunnolla rullaamaan ja arjen sujumaan ni pystyy keskittymään asioihin eritavalla.

Dag 6

Hej! 

Nyt on menny jo aika paljon aikaa kun viimeks kirjotin. Maanantaina äiti ja iskä lähti siin kahen mais ja sit jäin tänne mun uutee kotii vähän laittelee viel tavaroita paikoilleen. Tietysti oli vähän haikeet fiilikset kun vanhemmillekki piti sanoo heipat. Toisaalta mulla on nyt ollu niin paljon tekemistä, että ei oo kerenny kovin paha ikävä tulla. Maanantaina iltapäivällä oli tän asuntolan sellai tapaaminen, jossa sai tietoa asumiseen liittyen. Pieni ongelma oli ymmärtämisen kanssa, kun satuin istumaan takariviin ja en kuullut sieltä oikein puhetta. Lisäksi he puhuivat aika nopeasti ja näin aluksi oli vaikea ymmärtää. 

Tiistaina aamulla oli tapaaminen mun koulun rehtorin kanssa. Siellä sain mun lukkarin ja tietoa tulevasta vuodesta. Lukkari ensi vilkasulta näytti ihan käsittämättömältä, varsinki kun vertas sitä mun aikasempii lukkareihin. Loppupäivän mä vietin kotona vieläkin tavaroita järjestellessä ja jutellessa ystäville ja perheelle skypen kautta. Kävin myös lenkillä vähän kiertelemässä lähialuetta ja valmistauduin ekaa koulupäivää varten. 

Keskiviikko aamuna ysiltä alko sitten koulu. Tiistaina oltii käyty kattomassa valmiiks se luokka, jossa mun eka tunti oli, joten luokan löytäminen ei ollu ongelma. Jännitti kyllä tulla luokkaan kun siellä oli niin paljon uusia ihmisiä. Onneks luokka otti mut hyvin vastaa ja opettajaki oli tosi mukava. Yllätykseks hän osas vähän suomea tosin vain pari sanaa, mut kuitenki. Ekana päivänä oli matikkaa, kemiaa ja ruotsia. Kaikki opettajat vaikutti mukavilta ja tarvittaessa vaihto kielen englanniks. Päivä meni yllättävän nopeesti ja koulun jälkee mä tein ruokaa ja vaihdoin kuulumisia Suomeen. 

Tänään aamulla oli liikkaa, mutta sekin tunti meni suurelta osin tulevan kurssin esittelemiseen ja opettajat kerto arvioinnista yms. Sitten oli matikkaa, bilsaa ja fysiikkaa. Koulupäivä meni tänääki tosi nopeesti. Koulun jälkee mä tulin kotii ja taas nukuin päiväunet. Oon jutellu tänääki ystävien kanssa skypessä ja katoin tavarat valmiiks huomista koulupäivää varten. 

Mä tykkään tosi paljon olla täällä Ruotsissa. Tykkään täst huoneesta ja kodista ylipäätää tosi paljon. Se mun huonekaveri ei oo vielkää muuttanu tänne, mutta eiköhän se joskus tuu. Koulu ja luokka vaikuttaa ihanalta ja luokkalaiset on ottanu mut hyvin vastaa. Tähän asti ainki vaihossa olo on ollu tosi kivaa. 

Dag 2

Hej!

Tänään aamupäivällä käytiin asunnolla vähän vielä katsomassa paikkoja ja asioita, jota piti vielä ostaa. Sitten menimme asunnon lähellä olevaan ostoskeskukseen ja saimme sieltä ostettua kaiken tarvittavan. Tavaraa tuli tälläkin kertaa ostettua kyllä ihan tarpeeksi. Ostimme perus tarvikkeita vessapaperista nuudeleihin. On ihmeellistä miten niin pieneen tilaan mahtuu niin paljon tavaraa. Ollaa viety melkee kolme autollista tavaraa ja vielä on vähän tyhjää tilaa ja tietysti puolet kaapeista kämppikselle. Sain pakattua tavarat muovilaatikkoihin, jotka menevät näppärästi kaappeihin ja sängyn alle. Säilytystilaa on kuitenkin ihmeen paljon.

Tavaroiden paikoilleen laiton aikana äiti imuroi ja moppasi lattian, eli nyt on koti ihan muuttovalmis. Siivouskomeron ja pesutuvan sekä roskakatoksen löytäminen oli tosin homma sinänsä. Lopulta kyllä löydettin oikeat paikat, tosin taloa tuli kierreltyä ja aika montaa oveakin testattua (olisihan ne talon paperit voinu toki lukea vähän aijemmin, jotta olisi löytänyt paikat helpommin).  Pesutuvan käyttö selvisi hyvin ja systeemi on aika hauska.

Nyt kun sitten lähettin takasin hotellille, niin mun huone näytti jo tosi kotoisalta ja mä tykkään siitä omasta nurkkauksestani tosi paljon. Onneksi sattu vaaleensininen huone, koska tällä hetkellä ainaki tykkään siitä väristä tosi paljon. Sain sinne viel kauan haaveilemani pörrömaton. Vielä on muutamia juttuja, joita pitää ostaa. Niihin ihaniin seinä taulu juttuihin pitää viel käyä teettämässä kuvat. Ajattelin laittaa sinne perheestö, kavereista, ystävistä ja tietty Elmeri koirasta kuvii. Taidan jättää kuitenki tilaa viel uusille kuvillekkin, joita täältä Ruotsista sitten saa laitettua.

Huomenna hoidetaan juttuja vielä vanhempien kanssa, mutta iltapäivällä niiden pitää lähteä takaisin Tukholmaan ja sieltä Suomeen. Eli tää on vika yö vanhempien kanssa ja maanantai-iltapäivästä mun olis pärjättävä ilman niitä. Nyt en oo käyttäny ruotsia vielä kovin paljon, kun kuitenkin on ollu aina äiti tai iskä mukana, mutta huomisest eteepäi olis tarkotus oikeesti käyttää ja oppia sitä ruotsia.

En tiiä millon viimeks olisin odottanu tai jännittäny näin paljon koulun alkua. Tavallaa oota innolla, että nään kaikki ne ihmiset ja pääsen oikeesti käyttää ruotsia ja elämään kuin ruotsalainen nuori. Samaa aikaa vähän jännittää, miten ruotsi sujuu ja tuunko ymmärretyks. Yritän kerätä rohkeutta keskiviikkoo varten, kun sitte meen ekaa kertaa tunneille.

Min första dag i Sverige

Hej!

Nyt mä oon täällä Ruotsissa ihan oikeesti. Mulla oli aiva ihanat läksiäiset torstai iltana. Näin sillon viel vikan kerran ystäviä ja tuli juteltuu ja pidettyy hauskaa viel ennen lähtöö. Kuviaki tuli otettuu aikas paljon. Itkemiseltäkää en säästyny vikoin päivinä. Tulee kyllä olee tosi kova ikävä, mut toisaalt onneks pystyy pitää hyvin yhteyksii skypen yms. kautta. Mä annoin viel ihan lopuks poikaystävälle kirjeen, jonka saa lukee vasta kun mä oon lähteny. Vuos on tavallaa pitkä aika, mut toisaalta se menee aikas nopeesti ja niin mä uskon mun vaihdonki menevän.

Eilen kun lähettii Lahesta kävin koululla sanomassa vikat heipat kavereille ja sitten matka kohti Uppsalaa alko. Laiva lähti pari tuntii myöhässä ja pelästyin jo, etten pääsekkään lähtee. Laivalla tuli käytyy vähän kaupoissa ja ostettuuki uus hajuvesi. Valitettavasti mä en löytäny kauan himoitsemaani matta kynsilakkaa, mut onneks mä voin ostaa sen täält Ruotsista.

Tänään aamulla ajettii heti Tukholmasta Uppsalaa ja siel jonki aikaa etittyämme löydettii se paikka, josta haettii mun avaimet. Sit mentii kattoo mun asuntoa tai no lähinnä sitä huonetta. Mun kanssa samassa huoneessa asuu toinen tyttö, jonka tänään näin vilaukselta. Toisessa huoneessa asuu poika, joka oli jo paikalla ku käytii siellä. Mun huone on vaaleensininen, yhteinen keittiökin on sininen, eteinen on vaaleenpunanen ja kylpyhuone on vaaleenvihree. Elikkäs aika värikäs asunto, mikä kyl käy mulle kun tykkään kaikist väreist. Seinissä oli valmiiks jo reikiä ja pari koukkua, joihin sain sit ripustettuu pari tauluu, joist puuttuu enää kuvat. Heitettii mun tavarat sisälle huoneesee ja sit mentii ostoksille Ikeaa. Siel meni aikas kauan ja tuli ostettuu vaikka mitä. Sitten mentii takas asunnolle ja koottii Ikean kamoja ja mä laitoin tavaroita jo paikoillee. Tavaroista osa menee samaa matkaa takasin Suomee. Lopulta ku lähettii ni se huone alko jo näyttää ihan kivalta. Se toinen tyttö muuttaa vasta huomenna, joten viel puoliks aika tyhjää.

Sit ku oltii saatu jo suurinosa tavaroist laitettuu paikoillee, lähettii hotellille ja syömää. Käytii syömässä sellassessa pienessä, mut suositussa paikassa joen rannassa. Söin siin tosi hyvän salaatin. Mä oon nää pari yötä vanhempien kanssa hotellilla kun muutenki pitää liikkuu niitten kanssa ni on helpompaa. Huomenna ois tarkotus ostaa viel ihan perus juttui kuten saippuat, hammastahnat, ruuat yms.

Olin siis keväällä käyny jo tutustumassa Uppsalaan eli tänää osa paikoista oli jo vähän tuttuja. Mä tykkään tästä kaupungista ihan älyttömän paljon ja oon kyllä innoissani jäämäs tänne. Must tää tunnelma on ihana ja toi joki on tosi aivan mahtava juttu täällä. Mulla alkaa koulu vasta keskiviikkona, joten on viel aikaa tutustuu paremmin paikkoihin ja koko kaupunkii.

2 päivää

Hei! 

 Tää aika menne kyllä tosi nopeesti ja ajattelin näinä vikoina päivinä viel vähän muistella mennyttä kesää. Mulla oli tosi kiva kesäloma ja nautin siitä todella paljon. Sain rentouduttua kavereiden kanssa kunnolla ja vietettyä laatuaikaa läheisten ihmisten kanssa. 

7 päivää

Hei!

Tänään alkoi viimeinen viikko suomessa. Kauheeta miten nopeesti aika kulkee. Vasta vähän aikaa sitten mä ajattelin, että viellä on vuos aikaa, sitten puoli vuotta, kesäloma, kuukaus ja nyt on enää vaan tää viikko jäljellä. Tavallaan on ihan tarpeeksi aikaa ja en jaksaisi odottaa vaihtoa, mutta toisaalta tuntuu ettei kerkeä tehdä kaikkea ja nähdä kaikkia ihmisiä. Nyt on jo tullut sanottua monille heipat ja nähtyä ihmisiä viimeisen kerran ennen vaihtoa. Vielä olisi  sunnuntaina tarkotus nähä kummit ja mummit ja tietysti ensi viikolla kavereita. 

Tässä ei oo tosiaan tullut ajateltua, että ihan kohta oikeesti olen siellä Ruotsissa ja pitäisi pärjätä sillä ruotsilla. Viimesen vuoden aikana on ollut kyllä monen laista ajatusta tulevasta vuodesta. Nytkin fiilikset vaihtelevat innostuneesta kauhistuneeseen. Tavallaan olen ihan innoissani, et kohta mun unelma alkaa ja pääsen kokemaan paljon kaikkea uutta. Toisaalta tuntuu kauheelta jättää tää "Suomi- elämä" tänne ja kaikki tuttu ja turvallinen. Mut jos ei koskaan tekis mitään uutta, niin jäis vain paikalleen junnaamaan eikä sais uusia kokemuksia ja elämyksiä.

Mä luulen et kaikki vaihdossa oleet ja sinne menevät tietää, että vaihtoon lähteminen ei oo se kaikist helpoin juttu. Ajatus siitä, että ei vuoteen nää rakkaita ihmisiä on aika pelottava. Mä tiedän myös et vaihdossa olo ei oo aina mitään ruusuilla tanssimista ja tulee niitä huonompiakin hetkiä. Mä en oo yleensä ollu sellanen ihminen, jolla olis helposti koti-ikävä, mut kyllä mä uskon et sekin tulee viel koettuu. Mä oon kesän ja menneen vuoden aikana yrittäny kerätä mahdollisimman paljon kivoja kokemuksia joita voi sit vaihossa muistella. Tässä kesällä on kyl tullu oltuu kavereitten ja poikaystävän kanssa ens vuodenki eestä.

Vielä on monta juttua, jotka pitää tehä ennen lähtöä. Mutta nyt vielä on tää viikko aikaa nauttii Suomesta ja nähä kavereita sekä perhettä. Yritän olla stressaamatta liikaa ja nauttia oikeesti vielä tästä viimesestä viikosta.