torstai 13. marraskuuta 2014

Dag 90

Hej!

tällänen hieno valaistus :) noi valot vaihto värejäki :) 

Pahoitteluni etten ole muutamaan päivään kirjotellut tänne. Oon ollu meinaan nää päivät kipeenä enkä oikein oo jaksanu mitään tehdä. Nää viimeset kolme päivää on mennykki sit suurelta osin vain sängyssä makoillessa. Mä en tiiä yhtään, et onko mulla kuumetta kun ei oo kuumemittaria täällä, mutta olo on muuten tosi väsyny enkä meinaa jaksaa oikein mitään. Nukuttuakaan en oo oikee saanu vaikka koko ajan väsyttäny onki. Tätä kai on liikkellä ainaki meijän luokasta muutamat on ollu kipeenä ja sit mun kämppis tuli viime viikolla tänne mutamaks yöks ja hänellä oli tosi kova yskä. Mä elättelen toivoa, et huomenna olo ois niin hyvä, et jaksaisin mennä kouluun. Tosin tää olo vaihtelee ihan laidasta laitaa, yhtenä hetkenä tunnen olevani jo melkein terve ja sit vähän ajan päästä voimat on ihan loppu enkä meinaa jaksaa edes nostaa kättä. Mulla myös on tää hengittäminen vähän vaikeempaa taas ja oon joutunukki ottamaan tota avaavaa juttua pariin kertaa. Lisäks mulle tulee välillä sellasia hetkiä ku oksettaa tosi paljon, mut mä en oksenna kovin helposti joten se fiilis vaan kestää jonkun aikaa. Tässä oli hieno kuvaus mun tän hetkisestä voinnistani. Tänään en ees miettiny tanssii menemistä. Mulla on vaan koulusta nyt skippaantunu monta juttua ja harmittaa etten oo saanu niitä nyt sit tehtyä. 

Mä oon skipannu kauppaa menoaki tän viikon jokaisena päivänä joten huomenna ois vähän niiku pakko jaksaa siellä edes käydä. Lisäks mä varasin pyykkivuoron huomiselle, joten sekin pitäis jaksaa hoitaa. Mun pitää aamulla tosissaan miettiä tota kouluun menoa, ja onneks mun ei tarvi pärjätä kokeissa joten jälkeen jääminen ei tavallaan haittaa. Ite en vaan tykkää olla jäljesssä ja tän ruotsin kanssa on viel vähän treenattavaa muutamis aineissa. Mutta kyllähän se terveys on tietysti ykkösenä ja sen jälkee tulee kaikki muu. Toivon todella, et tervehdyn mahollisimman pian. 

Mulla nää lepopäivät on menny nukkumisen yrittämiseen, kännykällä surffailuu ja ihmisten blogeja lukien. Sit oon kattonu varmaan sata kertaa läpi instan ja facen sekä we heartin. Mä jaksoin kirjotella vähäsen eilenä ja kattoo jotain sarjaa koneelta, mut muuten oonkin vain makoillu sängyssä ja juonu hunaja vettä (kiitos kummilleni hunajasta, se on tullu nyt tarpeeseen ja maustuu tosi hyvältä). Mun kiusaks tiistaina ja keskiviikkona paisto aurinko ja oli ihana ilma pitkästä aikaa ja mä vaan jouduin nököttämään peitton alla. Tänään tosin olikin jo pilvisempi ilma, mutta ihan poutaa kuitenkin. 

Maanantai: Mä tulin siis koulun jälkee ihan kotiin suoraan ja menin suihkuun heti jotta hiukset ehtis kuivuu ennen ku lähen keskustaan. Menin vähän aijemmin keskustaan kun piti käyä ostamassa pari juttua itelleni ja sitten käytiin Leenan kanssa kahvilla. Kuudelta alko se luento, joka kerto suomalaisuudesta ja siitä miten "Tuntematon sotilas" ja sodat liittyy suomalaisuuteen. Paikka li Upsalan ensimmäinen elokuvateatteri ja se oli tosi makeen näkönen paikka. Harmi vain, et mä jotenki en tajunnu ottaa siitä kuvaa. Siellä oli sellaset vanhat tuolit ja niihin tuoleihin sai ostaa sellaset nimikyltit ja se raha meni sen teatterin ylläpitoon. Must siin paikas oli jotain tosi viehättävää ja muutenkin se oli tosi näyttävä paikka. Mut siis niin se luento oli kyl ihan kiinnostava ja ymmärsinkin lähes kaiken vaikka se luennoitsija puhui todella todella nopeasti. Mä olin ihan hämmästyny, miten paljon ymmärsinkään siitä puheesta, eikä se kuulostanut hetkeäkään sellaiselta puurolta. Tosin harjotusta nopeen ruotsin ymmärtämisestä mä oon saanu aika paljon koulussa, kun kaverit puhuu aikas nopeeseen tahtiin. Illalla ton jälkeen mä sitten pyöräilin kotiin ja meninkin aikalailla suoraa nukkumaan. 

Ainii meinasin melkein unohtaa pari juttuu. Mä kysyin maanantaina noista valoista ja sain selville, et täällä on joku marraskuun juttu, että monet julkiset rakennukset on valaistu ja sit on noita taivaalla olevii isoi valoja. Mun kodin läheltä näkee aika hyvin eriväreillä valaistun linnan ja kirjaston sekä tietty ton vihreen valon, joka on varmaan 3km pitkä (koska mä asun 2.5km pääs keskustast ja se jatkuu täst viel pidemmälle). Nyt selvis tääkin vihreän valon mysteeri. :D Toinen juttu on se, et täl viikol vissii tääl Upsalas vietetää jotain Suomi-viikkoa eli sen taki toi luento esimerkiks oli. Siellä sain kyl kuulla vähän suomeekin puhuttavan ja oli ihan hauskan kuulosta, kun ruotsii ja suomee sekottu niitten ihmisten keskusteluissa. 

Nyt mä taidan mennä takasin makoilemaan, kun olo taas vähän huonontu. Yrittäkää te pysyä terveinä! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti