torstai 21. elokuuta 2014

Skolan


Eli siis nyt on alkanu mun koulu täällä Ruotsissa. Ekana päivänä tutustuin mun luokan tyttöihin ja Malin esitteli mulle koulua. Sain kirjastokortin, joka käy kaikissa Upsalan kirjastoissa, kun siis mun koulussa on myös kirjasto. En oo viel saanu sitä konetta enkä kaappia, mutta enköhän mä täs jossai vaiheessa saa ne. Täällä Celsiusskolanissa kaikki oppilaat saa koululta kirjat, laskimen ja kaapin, sekä tarvittaessa bussikortin ja vissiin läppärinki. Eli aika erilainen systeemi kuin meillä Suomessa. Kouluruoka on vähän erilaista kun Suomessa ja mä ainakin oon tykänny tosi paljon näist ruuista. Erilaista verrattuna Tipalaa on se, että melkee kaikki tunnit on sen oman luokan kanssa. Näin vaihtarin näkökulmasta se on tosi hyvä systeemi, kun oppii tuntemaan sen oman luokan ihmiset sillee hyvin.

Oppiaineta mulla ei oo ku noin kaheksan ja lisäks se tanssi. Mä siis oon luokalla N13B eli vähän niiku luma luokka. Mulla on matikkaa, fysiikkaa, kemiaa, bilsaa, ruotsia, englantia, liikkaa ja vieras kieli. Aineet käy mulle ihan hyvin, koska suomessakin luen pitkinä näitä aineita. Onneks mun ei tavallaan pidä täysin osata oikeesti näil kursseilla kun en saa numeroita. Tarkotuksena on oppia enemmänki ruotsia. Mä oon jo opiskellu Suomessa ton bilsan kurssin, sekä osan matikasta, fysiikasta ja kemiasta.

Must tuntuu etten ymmärrä kauheesti viel tät kieltä vaikka oon lukenu jo kaheksan vuotta ruotsii. Must tuntuu et meen jotenki lukkoo ja sit vaa sanat menee toisest korvast sisää ja toisest ulos sillee etten oo ymmärtäny mitää. Toisen koulupäivän tuntu et ymmärrän jo vähän paremmin, mut silti tulee välil hetkii ku keskittyminen herpaantuu enkä saa mitää selvää. Koulus on viel se, että käytävillä on paljon hälinää, joka häiritsee sitä kuulemista ja puheesta selvän saamista. Onneks tääl sit kuitenki voi vahtaa hetkeks englantii tai ainaki sillon kun mä näytän ihan kysymysmerkiltä enkä oo ymmärtäny asiaa. Opettajat kysyy useimmiten et osaanko ruotsia ja vastaan et vähän, sillä oikeesti ymmärrän niitten puheesta vielä aika vähän. Tavallaa joskus ymmärrän melkeen kaiken, mut sit on aiheita joiden sanastoo mä en osaa yhtää. Kyllä tää pikkuhiljaa varmasti alkaa sujua, päivä kerrallaan.

Onneks mun luokalla on kärsivällisiä ihmisiä ja ne jaksaa oottaa mun vastauksii,  sekä sanoo asiat sata kertaa uudestaa jotta mä ymmärrän ne. Mut on otettu tosi hyvin vastaa ja oon kyllä tykänny mun luokasta tosinpaljon. Luokan luokkahenki on positiivinen ja rento eli tosi hyvä vaihtarin näkökulmasta. Uusia ihmisiä on toki paljon ja en osaa kun parin ihmisen nimet tähän mennessä. Valitettavasti mul on maailman huonoin nimimuisti, joten menee varmaa aika kauan ennen ku opin koko luokan nimet.

Kaiken uuden oppiminen (sanojen, tapojen, asioiden yms.) vie paljon energiaa. Mä oon nyt nukkunu melkee jokapäivä päiväunet ja kunnon yöunet. Väsyttää aikas paljon vaikka nukkuu normaalia enemmän. Eiköhän tästä pikkuhiljaa kuitenki totu asioihin ja oppii kielen paremmin, jotta kommunikointi toimis sit helpommin ihmisten kanssa. Perus päivärytmin saaminen ja harrastusten alku helpottaa varmasti elämää. Sitten ku asiat saa kunnolla rullaamaan ja arjen sujumaan ni pystyy keskittymään asioihin eritavalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti