Hei!
Tänään alkoi viimeinen viikko suomessa. Kauheeta miten nopeesti aika kulkee. Vasta vähän aikaa sitten mä ajattelin, että viellä on vuos aikaa, sitten puoli vuotta, kesäloma, kuukaus ja nyt on enää vaan tää viikko jäljellä. Tavallaan on ihan tarpeeksi aikaa ja en jaksaisi odottaa vaihtoa, mutta toisaalta tuntuu ettei kerkeä tehdä kaikkea ja nähdä kaikkia ihmisiä. Nyt on jo tullut sanottua monille heipat ja nähtyä ihmisiä viimeisen kerran ennen vaihtoa. Vielä olisi sunnuntaina tarkotus nähä kummit ja mummit ja tietysti ensi viikolla kavereita.
Tässä ei oo tosiaan tullut ajateltua, että ihan kohta oikeesti olen siellä Ruotsissa ja pitäisi pärjätä sillä ruotsilla. Viimesen vuoden aikana on ollut kyllä monen laista ajatusta tulevasta vuodesta. Nytkin fiilikset vaihtelevat innostuneesta kauhistuneeseen. Tavallaan olen ihan innoissani, et kohta mun unelma alkaa ja pääsen kokemaan paljon kaikkea uutta. Toisaalta tuntuu kauheelta jättää tää "Suomi- elämä" tänne ja kaikki tuttu ja turvallinen. Mut jos ei koskaan tekis mitään uutta, niin jäis vain paikalleen junnaamaan eikä sais uusia kokemuksia ja elämyksiä.
Mä luulen et kaikki vaihdossa oleet ja sinne menevät tietää, että vaihtoon lähteminen ei oo se kaikist helpoin juttu. Ajatus siitä, että ei vuoteen nää rakkaita ihmisiä on aika pelottava. Mä tiedän myös et vaihdossa olo ei oo aina mitään ruusuilla tanssimista ja tulee niitä huonompiakin hetkiä. Mä en oo yleensä ollu sellanen ihminen, jolla olis helposti koti-ikävä, mut kyllä mä uskon et sekin tulee viel koettuu. Mä oon kesän ja menneen vuoden aikana yrittäny kerätä mahdollisimman paljon kivoja kokemuksia joita voi sit vaihossa muistella. Tässä kesällä on kyl tullu oltuu kavereitten ja poikaystävän kanssa ens vuodenki eestä.
Vielä on monta juttua, jotka pitää tehä ennen lähtöä. Mutta nyt vielä on tää viikko aikaa nauttii Suomesta ja nähä kavereita sekä perhettä. Yritän olla stressaamatta liikaa ja nauttia oikeesti vielä tästä viimesestä viikosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti