Mitä olen oppinut tähän mennessä?

Ajattelin kerätä tähän muutaia asioita joita olen oppinut täällä ollessa sekä vähän muuta:

- Matkustaminen on kivaa ja yksinkin selviää lentokentistä ja junista yms. Kaikki jutut ovat ihan helppoja ja yksinkertaisia lopulta kun muistaa vaan katsella kylttejä ja ottaa selvää sekä kysyä tarvittaessa.

- Kysymien ei ole enää niin iso mörkö. Eli jos jotain haluaa tietää tai jokin on hämmentävä, kannattaa kysyä. Ei siinä ainakaan menetä mitään jos kysyy.

- Jos en ymmärrä jotain ja joku sanoo minulle jotain niin hymyilen kauniisti, nyökkään, sanon "ja" ja jos hän katsoo pitkään niin sanon "bra" ja toivon parasta, että tämä vastaus sopii tilanteeseen. Yllättävän usein tämä taktiikka on toiminut, ja jos ei ole, niin sitten jää jäljelle vain hymyileminen tai se, että näytän yksinkertaisesti kysymysmerkiltä. On tullut vain muutama tilanne kun "Ja" tai "Bra" ei ole sopinut ja siinä kohtaa sen toisen ilme on kyllä aika kummallinen. Sama kun kysyisi, että mikä on sinun lempi eläin ja vastais et joo tai hyvä. Luokassa tai käytävillä jutellessa se melu ei ainakaan helpota kuulemista, joten tämä taktiikka on tullut kyllä vähän liiankin tutuksi.

-Ihan ensimmäisillä viikoilla opin farsa ja faster sanojen eron, sillä ihmettelin miten he puhuvat isän siskosta koko ajan. Lopulta selvisi, että he puhuivatkin omasta isästään. Tämä ratkaisi minun mietiskelyn asiasta.

- Ruotsissakin on eri murteita ja eripuolilla Ruotsia äännetään sanat erilailla. Esimerkiksi se miten meillä Suomessa opetetaan ääntämään kaikki Ä:t E:nä paria poikkeusta lukuunottamatta, ei pidä kuulemma paikkaansa kuin Tukholmassa. Muualla Ä:t sanotaan Ä:nä ihan normaalisti.

Asioita ruotsalaisista:
- Nämä nuoret on ihan samanlaisia kuin mekin Suomessa
- Ihmiset on kohteliaita ja mukavia
- Ajattelevat itse olevansa sellaisia (suomalaisia) sisäänpäinkääntyneitä ja ettei kukaan tervehdi tai hymyile.
- Näiden käsitys suomalaisista on aika hauska. Tämä video tiivistää sen aika hyvin xD https://www.youtube.com/watch?v=mtCWX6HxbC0
- Näillä on aika monta suomalais-vitsiä, niin kuin meilläkin ruotsalais vitsejä.
- Ruotsalaisilla ja norjalaisilla on enemmänkin sellainen "pilkkaus"-suhde keskenään ja suomalaisiin ei niin paljoa kiinitetä huomiota, vaikka me suomalaiset pilkkaammekin ruotsalaisia.


Hauskoja juttuja:
- Kun kaverini yrittävät ääntää suomea. Se on oikeasti tosi hauskan kuulosta ja kun sitten naurultani yritän korjata heidän sanojaan oikeiksi, niin siinä on aika homma pitää pokka. Sanoja ja ilmauksia joita he osaavat suomeksi: "Hirvi syö metsässä" (tämä ilmaisu oli aika erikoinen, eikä minulla ole mitään hajua mistä he ovat oppineet tämän), "kulta", "hopea", "merisuola", "vuorisuola", "pippuri" (opeteltu maustepurkista), "ei saa peittää" (opeteltu pattereista), "1,2,3,5", "minä haluan sauna(a)n" ja "grillihiili".
- Kun kaverini puhuvat ruotsia intialaisella murteella, englantia ruotsalaisittain ylikorostetusti, yrittävät puhua tanskaa tai norjaa.
- Minun etu- ja sukunimen ääntäminen. Ruotsalaisten on vain yksinkertaisesti vaikea ääntää minun nimet. Toista nimeäni en ole viitsinyt vielä edes mainita. Minun sukunimeni siis kuulostaa jotakuinkin tältä: Keskikylylöä, Kekikunen, Keski... Ehkä mä kerkeän vielä opettamaan minun sukunimen lausumisen oikein ennen kesää.